Tilastoja ja tutkimuksia

Tilastoja kirjailijoista

Kirjailijaliiton jäsenmäärästä löytyy tilastoja vuodesta 1953 lähtien: tuolloin liittoon kuului 266 kirjailijaa. Jäsenmäärä nousi 1950-luvun alusta tasaisesti aina 1980-luvulle asti, jonka jälkeen se pysytteli pitkään 500 jäsenen tuntumassa.

2000-luvun alkupuolelta lähtien jäsenmäärä on jälleen noussut vuosittain: vuonna 2010 jäseniä oli 600 ja viisi vuotta myöhemmin yli 700. Tällä hetkellä liittoon kuuluu 860 kirjailijaa. (Tieto päivitetty 11.1.2023.)

Vuonna 2021 Kirjailijaliiton jäsenistä naisia on 54 % (443 henkeä) ja miehiä 46 % (375 henkeä).

Naisten prosentuaalinen osuus on kasvanut viimeisen parikymmenen vuoden aikana. Vuonna 1997 naisia oli 45,2 % ja vuonna 2007 49,28 %. Naisten määrä ylitti miesten määrän ensimmäisen kerran vuonna 2016.

Jäsenten mediaani-ikä 57 vuotta.

Liiton jäsenistä 56 % asuu Etelä-Suomessa, 29,6 % Länsi-Suomessa, 6,6 % Itä-Suomessa, 3 % Pohjois-Suomessa ja 1,5 % Lapissa. Ulkomailla asuu 2,9 % jäsenistä.

Jäsenistä 38 % asuu Helsingissä, 7,8 % Tampereella ja 6 % Turussa. Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa) asuu 45 % jäsenistöstä.

Kirjailijaliiton vuonna 2018 teettämän tutkimuksen mukaan kirjailijat julkaisevat esikoiskirjansa keskimäärin 36-vuotiaina. Miehet ja naiset julkaisevat esikoiskirjansa suunnilleen saman ikäisinä, sillä miesten mediaani-ikä esikoiskirjan julkaisuajankohtana on 35 vuotta ja naisten 36 vuotta. Vuonna 2011 julkaistussa selvityksessä esikoiskirjailijoiden mediaani oli 33 vuotta, joten mediaani näyttää siis hieman nousseen.

Uusia kirjoja syntyy tiheään tahtiin, keskimäärin hieman yli 1,5 vuoden välein, monet kirjailijat julkaisevat kirjan joka vuosi. Kirjailijat säilyttävät työvireensä ja valtaosa yli 65-vuotiaista julkaisee edelleen. Suurin osa kirjailijoista julkaisee teoksia useammassa kuin yhdessä kirjallisuuden lajissa.

Kirjailijoiden toimeentulo

Kirjailijaliiton vuonna 2018 toteuttamassa tutkimuksessa reilu kolmannes (39 %) vastaajista ilmoitti tekevänsä muuta työtä voidakseen tehdä kirjailijan työtä. Noin joka kuudennella (18 %) vastaajalla oli kirjailijan työn ohella jatkuva työ- tai virkasuhde.

Kirjailijoiden mediaaniansio kaunokirjallisesta työstä vuonna 2017 oli 2294 euroa vuodessa. Kaunokirjallisesta työstä saadut tulot kertyvät monesta eri lähteestä. Hieman yli puolet tuloista (54 %) on kustantajilta saatuja teosten myynnin mukaisia tilityksiä. Lainauskorvaukset, jotka ovat tekijänoikeuslakiin perustuvaa korvausta kirjastolainaamisesta, muodostavat puolestaan 27 % kaunokirjallisen työn tuloista. Loput 19 % tuloista muodostuu kirjojen dramatisoinneista saaduista korvauksista, ulkomaisista tilityksistä, käsikirjoitustöistä tai muista tekijänoikeuskorvauksista (ei lainauskorvaus).

Kun lasketaan yhteen verolliset tulot 1) kaunokirjallisesta työstä ja 2) muista kirjailijan työhön liittyvistä töistä sekä saadut 3) apurahat ja 4) palkinnot, on tulojen mediaani 11 000 euroa.

Suomen kielialueella ja pienillä markkinoilla vain harva kirjailija saa toimeentulonsa pelkästään kirjamyynnistä. Jo 3000 kappaleen kirjamyynti on Suomessa erinomainen saavutus. Kirjailijan kukkarossa se tarkoittaa noin 9000 euron tuloa 1-2 vuoden työstä.

Liiton tekemän selvityksen mukaan painettu kovakantinen kirja tuotti kirjailijalle vuonna 2019 keskimäärin 3,10 euroa myydyltä kappaleelta. Äänikirjasta maksettu palkkio oli selvitykseen vastanneilla 1/5 vastaavan painetun kirjan tuotosta, keskimäärin 0,67 euroa myydyltä kappaleelta.

Apurahojen merkitys kirjailijoiden tulonmuodostuksessa on merkittävä. Vastaajien vuonna 2017 saamien apurahojen kokonaismäärä oli yli neljännes (28 %) kokonaistuloista. Apurahoista noin 60 prosenttia oli valtion apurahoja.

Apurahojen mediaani vuonna 2017 oli 9250 euroa. Vastaajien saamien apurahojen alakvartiili oli 5000 euroa ja yläkvartiili noin 19 150 euroa.

Vastaajista 59 % oli saanut apurahaa vuonna 2017. Tarkasteltaessa pidemmän aikavälin kehitystä voidaan huomata, että apurahaa saaneiden kirjailijoihin osuus näyttäisi olevan laskussa. Vuonna 2005 apurahaa saaneiden vastaajien osuus oli 72 prosenttia ja vuonna 2010 69 prosenttia.

Apurahoitus on kirjailijalle erittäin tärkeä tulomuoto ja kirjallisen työn mahdollistaja. Jotta kirjakaupoissa on monipuolisesti myytävää ja kirjastossa lainattavaa, ja jotta kotimaista kirjallisuutta voidaan viedä ulkomaille, on myös valtion tuettava kirjailijoiden työskentelyä. Taiteen apurahoitus on Suomessa pohjoismaisittain tarkasteltuna alhaisella tasolla. Apurahoituksen tasoa olisikin nostettava ja pitkäaikaisia työskentelyapurahoja lisättävä. Lue lisää Kirjailijaliiton tavoitteista!

Suomi maailman kielten joukossa

Maailmassa puhutaan YK:n koulutus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon arvion mukaan tällä hetkellä noin 6000 eri kieltä. Kielten määrä uhkaa tulevaisuudessa kuitenkin pienentyä huomattavasti, sillä Unescon arvioiden mukaan useimmilla maailman alueilla noin 90 % kielistä tulee korvautumaan dominoivalla vieraalla kielellä seuraavan sadan vuoden aikana.

Määrittääkseen kielen uhanalaisuuden tason Unesco käyttää termejä vulnerable eli uhanalainen, definitely endangered, ehdottomasti uhanalainen, severely endangered, vahvasti uhanalainen, critically endangered, kriittisesti uhanalainen ja extinct, sukupuuttoon kuollut (vuodesta 1950 lähtien). Unescon arvioiden mukaan maailman 6000 kielestä noin 43 % on tällä hetkellä enemmän tai vähemmän uhanalaisia ja tulee katoamaan meneillään olevan vuosisadan loppuun mennessä. Suurinta osaa maailman kielistä käytetään vain elämän tietyillä osa-alueilla tai kieltä ei esimerkiksi opeteta kouluissa äidinkielisille puhujille juuri lainkaan. Oikeus oman kielen laaja-alaiseen käyttöön ei kaikkialla ole itsestäänselvyys.

Jo tällä hetkellä noin puolet maailman väestöstä puhuu jotakin kymmenestä suurimmasta kielestä: kielitilastojen kärjessä ovat kiina, hindi, englanti ja espanja. Vaikka suomen kieli mielletään usein pieneksi kieleksi, on suomi maailman kielten joukossa hyvinkin suuri ja elinvoimainen: suomen kieli on yksi yli miljoonan puhujan kielistä, joita on maailmassa vain parisataa.

Suomea äidinkielenään puhuvia ihmisiä on noin 5,2 miljoonaa. Suomessa suomen kielen asema on vahva ja vakiintunut. Suomi on yksi Suomen valtion virallisista kielistä, se siirtyy sukupolvelta toiselle ja sitä käytetään aktiivisesti vuorovaikutuksen, ajattelun, luovuuden ja identiteetin kielenä. Suomeksi kirjoitettavalla kirjallisuudella on keskeinen sija suomenkielisen kieli-identiteetin tukijana sekä kielen ylläpitäjänä ja sen uudistajana.

Suomenkielinen kirjallisuus elää myös Suomen rajojen ulkopuolella sekä käännöksinä että alkuperäiskielisinä teoksina. Suomen kieltä voi opiskella useassa yliopistossa ympäri Eurooppaa (mm. Saksassa, Ranskassa, Romaniassa) sekä esimerkiksi Etelä-Koreassa, Kiinassa, Kanadassa ja Venäjällä. Tarkka listaus löytyy Opetushallituksen internetsivuilta.

Lähteet:
Anhava, Jaakko: Maailman kielet ja kielikunnat. Gaudeamus 2009
Opetushallitus (entinen CIMO): oph.fi, cimo.fi
Unesco Atlas of the World’s Languages in Danger unesco.org

Tutkimuksia

Selvitys koronan vaikutuksesta kirjailijoiden tuloihin ja työkykyyn.
Suomen Kirjailijaliitto, 2021.

Selvitys vuonna 2019 kirjailijoille maksetuista tekijänpalkkioista
Erityishuomio kiinnittyy äänikirjoista maksettuihin tekijänpalkkioihin. Suomen Kirjailijaliitto, 2020.

Kirjailijoiden taloudellinen asema Suomessa 2018
Turun yliopiston Brahea-keskuksen tutkimus kirjailijoiden taloudellisesta asemasta vuonna 2017

Taiteilijan työ – taiteilijan hyvinvointi taidetyön muutoksessa
Toim. Pia Houni ja Heli Ansio, Työterveyslaitos 2013

Luova kasvu ja taiteilijan toimeentulo
Opetus- ja kulttuuriministerin selvitys, 2010

Taiteilijan asema – Taiteilijakunnan rakenne, työ ja tulonmuodostus
Taiteen edistämiskeskuksen tutkimus, 2010

Kirjailijoiden taloudellinen asema Suomessa 2010
Turun yliopiston tutkimus kirjailijoiden taloudellisesta asemasta vuonna 2010

Kirjailijoiden taloudellinen asema Suomessa 2005
Turun yliopiston tutkimus kirjailijoiden taloudellisesta asemasta vuonna 2005

Cuporen tutkimuksia ja selvityksiä
Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus CUPOREn tutkimuksia ja selvityksiä