Suomen Kirjailijaliitto ry:n säännöt

(muutokset hyväksytty liiton kokouksessa 17.11.2018)

 

1§ Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Suomen Kirjailijaliitto ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Näissä säännöissä yhdistystä kutsutaan liitoksi.

 

2§ Yhdistyksen tarkoitus

Liiton tarkoituksena on

  1. kehittää, vahvistaa ja valvoa kirjailijantyön aineellisia ja henkisiä edellytyksiä
  2. edistää suomalaista kirjallisuutta
  3. toimia suomen kielellä kirjoittavien kirjailijoiden valtakunnallisena yhdyssiteenä.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto voi

  • puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta sekä muita kirjailijantyön perustana olevia oikeuksia
  • vahvistaa ja valvoa kirjailijoiden tekijänoikeuksia ja asemaa neuvottelemalla ja tekemällä sopimuksia ja toimimalla lainsäädännön kehittämiseksi sekä omistamalla ja hallinnoimalla tekijänoikeuksia
  • edustaa kirjailijoita ammattikuntana
  • antaa asiantuntijalausuntoja
  • pitää yhteyttä viranomaisiin sekä kotimaisiin, ulkomaisiin ja kansainvälisiin kirjailija- ja sivistysjärjestöihin
  • avustaa kirjailijoita hoitamalla ja kartuttamalla kirjailijoiden luovan työn tukemiseksi tai sosiaalisen turvan varmistamiseksi perustettuja rahastoja
  • harjoittaa tiedotus-, julkaisu- ja tutkimustoimintaa
  • koota kirjallisuushistoriallista aineistoa
  • järjestää tilaisuuksia
  • antaa neuvontaa kirjailijoiden ammatillisissa asioissa
  • jakaa avustuksia, palkintoja ja apurahoja
  • tarjota tiloja ja asuntoja kirjailijoille
  • toteuttaa tarkoitustaan vähäisessä määrin muulla vastaavalla tarkoitusta edistävällä toiminnalla.

Liitto voi vastaanottaa testamentteja, lahjoituksia ja avustuksia sekä kerätä ja omistaa kiinteää ja irtainta omaisuutta. Toimintansa rahoittamiseksi liitto voi vuokrata toimitiloja ja asuntoja.

 

3 § Jäsenyys

Liiton jäsenet ovat joko vuosi- tai kunniajäseniä.

Vuosijäseneksi hyväksyminen edellyttää pyrkijän julkaisseen vähintään kaksi sellaista itsenäisesti luotua alkuperäistä suomenkielistä kaunokirjallista teosta, että häntä tuotantonsa taiteellisen ja ammatillisen tason perusteella voi pitää kirjailijana.

Jäseneksi pyrkivän on liitettävä johtokunnalle osoitettuun hakemukseen henkilötiedot sekä ne hakijan julkaisemat kaunokirjalliset teokset, joiden perusteella hän hakee jäsenyyttä.

Vuosijäsenet hyväksyy liiton johtokunta. Jäsenyys astuu voimaan, kun jäsenmaksu on maksettu.

Kunniajäseniksi voidaan kutsua liiton tarkoitusperiä ja suomalaista kirjallisuutta ansiokkaasti edistäneitä suomalaisia ja ulkomaalaisia henkilöitä. Kunniajäsenet kutsuu liiton kokous johtokunnan esityksestä.

Ainaisjäseniä ovat ne, jotka ovat tämän edun aikoinaan saaneet.

 

4 § Jäsenmaksu

Vuosijäsenen jäsenmaksun suuruuden päättää liiton syyskokous. Kesken vuotta liittoon liittyvä suorittaa koko vuoden jäsenmaksun. Vaalikelpoisuus ja äänioikeus liiton kokouksessa edellyttävät, että erääntynyt jäsenmaksu on maksettu.

Ainaisjäsenet ja kunniajäsenet eivät maksa jäsenmaksua.

Liiton kokous voi päättää ylimääräisen maksun keräämisestä.

 

5 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Liiton jäsenyydestä voidaan erottaa yhdistyslaissa määrätyillä erottamisperusteilla. Liiton kokous voi 4/5 enemmistöllä erottaa jäsenen, joka on toiminut liittoa vahingoittavalla tavalla tai liiton tarkoitusta vastaan.

Johtokunta voi erottaa jäsenen, jos jäseneksi hyväksymisen jälkeen käy ilmi, että jäsen ei ole julkaissut kahta itsenäisesti luotua suomenkielistä kaunokirjallista teosta.

Jäsen, joka ei ole maksanut vuosittaista jäsenmaksuaan kahdesta muistutuksesta huolimatta, katsotaan eronneeksi liiton jäsenyydestä.

Liiton jäsenellä on oikeus erota liitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti johtokunnalle tai liiton puheenjohtajalle, tai ilmoittamalla siitä liiton kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Eronneen tai erotetun jäsenen mahdollinen uusi jäsenyys on käsiteltävä ja päätettävä liiton johtokunnassa.

 

6 § Yhdistyksen kokoukset

Liiton kokoukset kutsuu koolle johtokunta vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta postitse, sähköpostitse tai liiton kotisivuilla julkaistulla kutsulla.

Liiton varsinaisia kokouksia ovat syyskokous, joka pidetään marraskuun loppuun mennessä, ja kevätkokous, joka pidetään toukokuun loppuun mennessä. Kokousten päivämäärän päättää liiton johtokunta.

Liiton ylimääräinen kokous pidetään, kun liiton kokous niin päättää tai johtokunta katsoo siihen olevan aihetta. Ylimääräinen kokous on järjestettävä myös, jos vähintään yksi kymmenesosa yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä vaatii sitä kirjallisesti johtokunnalta ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Tällainen kokous pidetään aikaisintaan kahden viikon ja viimeistään kahden kuukauden kuluttua siitä, kun esitys on johtokunnalle saapunut. Ylimääräisen kokouksen kutsu lähetetään jäsenille postitse tai sähköpostitse tai liiton kotisivuilla julkaistulla kutsulla viimeistään viikkoa ennen kokousta.

Liiton kokouksissa jäsen saa käyttää valtakirjalla yhden poissa olevan jäsenen äänioikeutta.

Päätökseksi tulee ehdotus, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa.

Johtokunnan jäsenten vaalit toimitetaan suljetuin lipuin, muut vaalit kokouksen päättämällä tavalla.

Vaaleissa tulevat valituiksi eniten ääniä saaneet. Äänten mennessä tasan tuloksen ratkaisee henkilövaalissa arpa.

Johtokunnan puheenjohtajan vaalissa tulee valituksi enemmän kuin puolet ääniä saanut. Jos johtokunnan puheenjohtajan vaalissa ensimmäisellä kerralla kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta äänistä, vaali suoritetaan kahden eniten ääniä saaneen välillä. Jos äänet menevät tällöin tasan, vaali ratkaistaan arvalla.

Syyskokouksessa:

  1. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja pöytäkirjantarkastajat
  3. valitaan johtokunnan puheenjohtaja, jäsenet ja varajäsenet sekä määrätään varajäsenten sijaantulojärjestys
  4. valitaan kirjallisen lautakunnan jäsenet
  5. päätetään jäsenmaksun suuruudesta
  6. päätetään puheenjohtajan ja johtokunnan palkkioista
  7. vahvistetaan tulevan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio
  8. valitaan liiton tilintarkastaja ja varatilintarkastaja (joiden tulee olla KHT tai HT) ja päätetään tilintarkastajan palkkiosta
  9. päätetään muista asioista, joita vähintään kolme liiton jäsentä tai johtokunta syyskokoukselle esittävät. Jäsenten on tehtävä kirjallinen aloite johtokunnalle viimeistään kolme viikkoa ennen syyskokousta.

Kevätkokouksessa:

  1. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja pöytäkirjan tarkastajat
  3. esitellään tilinpäätös sekä tilintarkastajan lausunto ja päätetään tili- ja vastuuvapaudesta
  4. päätetään muista asioista, joita vähintään kolme liiton jäsentä tai johtokunta kevätkokoukselle esittävät. Jäsenten on tehtävä kirjallinen aloite johtokunnalle viimeistään kolme viikkoa ennen kevätkokousta.

 

7 § Liiton johtokunta

Liiton hallitusta kutsutaan johtokunnaksi. Syyskokouksen valitsemaan johtokuntaan kuuluu puheenjohtaja, kahdeksan jäsentä ja neljä yleisvarajäsentä.

Liiton puheenjohtajan toimikausi on kolme kalenterivuotta. Puheenjohtaja voidaan valita tehtäväänsä enintään kolmeksi toimikaudeksi peräkkäin.

Johtokunnan jäsenen ja varajäsenen toimikausi on kolme kalenterivuotta.

Johtokunnan jäsenet joutuvat erovuoroon siten, että sinä vuonna, jolloin toimitetaan puheenjohtajan vaali, joutuu erovuoroon kaksi jäsentä, muina kahtena vuotena kolme jäsentä.

Johtokunnan jäsenen joutuessa jostakin syystä eroamaan kesken toimikauttaan voidaan hänen tilalleen valita toinen jäsen joko vuosikokouksessa tai ylimääräisessä yhdistyksen kokouksessa. Vaalista on tällöin mainittava erikseen kokouskutsussa. Jos jäsen tai varajäsen eroaa tai erotetaan tai varajäsen siirtyy varsinaiseksi jäseneksi kesken toimikauden, valitaan uusi jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Johtokunta valitsee vuosittain keskuudestaan kaksi varapuheenjohtajaa.

Johtokunnan puheenjohtaja vastaa siitä, että johtokunta kokoontuu tarvittaessa. Johtokunta on kutsuttava koolle, jos vähintään kolme johtokunnan jäsentä sitä vaatii. Johtokunta on päätösvaltainen, jos läsnä on enemmän kuin puolet jäsenistä.

Johtokunnan päätökseksi tulee ehdotus, jota on kannattanut yli puolet läsnä olevista jäsenistä. Esteellistä johtokunnan jäsentä ei pidetä läsnä olevana. Jos äänet menevät tasan, ratkaisee puheenjohtajan ääni. Vaaleissa tulee valituksi enemmän kuin puolet ääniä saanut. Jos ensimmäisellä kerralla kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta äänistä, vaali suoritetaan kahden eniten ääniä saaneen välillä. Jos äänet menevät tällöin tasan, vaali ratkaistaan arvalla.

Johtokunnan on lain ja sääntöjen sekä yhdistyksen päätösten mukaan huolellisesti hoidettava yhdistyksen asioita. Johtokunnan on huolehdittava siitä, että yhdistyksen kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty. Johtokunta edustaa yhdistystä. Johtokunta voi päättää yhdistyksen omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä.

 

8 § Toiminnanjohtaja

Johtokunta päättää liiton toiminnanjohtajan palkkaamisesta ja erottamisesta. Toiminnanjohtaja hoitaa päivittäistä hallintoa ja liiton toimistoa johtokunnan valvonnan alaisena.

 

9 § Kirjallinen lautakunta

Johtokunnan apuna toimii kirjallinen lautakunta.

Kirjallinen lautakunta toimittaa liiton apurahojen ja palkintojen jaon. Lautakunnan jäseniksi valitaan syyskokouksessa kolmeksi kalenterivuodeksi kolme jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Erovuorossa on joka vuosi yksi varsinainen ja yksi varajäsen. Kirjallisen lautakunnan puheenjohtajana toimii johtokunnan puheenjohtaja. Lisäksi kirjalliseen lautakuntaan kuuluu kaksi jäsentä, jotka johtokunta valitsee vuosittain keskuudestaan.

 

10 § Nimenkirjoitus

Oikeus liiton nimen kirjoittamiseen on johtokunnan puheenjohtajalla, varapuheenjohtajilla ja toiminnanjohtajalla aina kaksi yhdessä, sekä niillä liiton toimihenkilöillä yksin, joilla on siihen johtokunnan erikseen antama oikeus.

 

11 § Toiminta- ja tilikausi

Liiton toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi. Kultakin tilikaudelta laadittava tilinpäätös on jätettävä tilintarkastajille vähintään kuukausi ennen yhdistyksen vuosikokousta.

 

12 § Liiton rahastot

Liitolla on hallinnassaan ja käytettävissään rahastoja. Rahastoilla tulee olla liiton kokouksen vahvistamat käyttösäännöt. Rahastojen käyttösääntöjä voidaan, pysyttämällä kuitenkin lahjoittajan asettama tarkoitus ja ehdot, muuttaa liiton kokouksen päätöksellä. Päätöksen hyväksyminen edellyttää vähintään 5/6 äänten enemmistöä.

 

13 § Liiton sääntöjen muuttaminen

Liiton sääntöjen muuttamisesta päätetään liiton kokouksessa 5/6 äänten enemmistöllä.

 

14 § Liiton purkautuminen tai lakkauttaminen

Liiton purkautuessa on sen varat käytettävä suomalaisen kirjallisuuden edistämiseen. Samaan tarkoitukseen käytetään liiton varat siinä tapauksessa, että liitto lakkautetaan.