Rahastot

Liitolla on useita rahastoja, joilla tuetaan eri tavoin suomenkielistä kaunokirjallisuutta ja suomen kielellä kirjoittavia kirjailijoita.

 

Liitolla on hallinnassaan kaksi sidottua rahastoa: Tukirahasto ja Apuraha-ja palkintorahasto. Rahastot ovat syntyneet erilaisista lahjoituksista sekä testamenteista vuosikymmenten kuluessa ja niiden käyttöä määrittelevät testamentit ja lahjakirjojen ehdot sekä rahastojen omat käyttösäännöt, joista päättää liiton vuosikokous.

Rahastoilla on omat erityispiirteensä ja käyttötarkoituksensa. Tukirahastoa käytetään kirjailijoiden työtä, hyvinvointia ja asemaa edistäviin tarkoituksiin. Rahastosta maksetaan liiton hautausavustus ja huoltoavustus. Lisäksi rahasto ylläpitää kirjailijakoteja ja virkistyskohteita ja rahastosta maksetaan myös jäsentapahtumien menoja. Rahastoa voidaan käyttää myös kirjailijoiden työtä ja asemaa tukeviin muihin tarkoituksiin. Rahastojen sijoitustoimintaa hoitaa liiton taloustoimikunta, jonka liiton johtokunta vuosittain nimittää.

Apuraha-ja palkintorahastoa käytetään jäsenten työn rahoittamiseen ja sieltä jaetaan palkintoja. Apuraha-ja palkintorahasto sisältää seuraavat nimikkorahastot:

Aino Kallaksen muistorahasto

Aino Kallaksen muistorahasto on perustettu vuonna 1957. Kallaksen (1878–1956) laaja tuotanto ulottuu kuudelle vuosikymmenelle ja pitää sisällään niin runoja, novelleja, romaaneja, näytelmiä, esseitä kuin muistelmiakin. Kallas avioitui vuonna 1900 virolaisen kielen- ja kansanrunoudentutkijan ja diplomaatin Oskar Kallaksen kanssa ja asui pitkiä jaksoja elämästään Virossa ja Lontoossa. Virolla on Kallaksen tuotannossa keskeinen sija, ja myös virolaiset pitävät häntä omana kirjailijanaan. Lontoossa Kallas tutustui kirjailijoiden sananvapausjärjestö PENin toimintaan ja ehdotti klubin perustamista myös Suomeen. Suomen Kirjailijaliitossa Kallas toimi johtokunnan jäsenenä vuosina 1916–1917 sekä vuosina 1919–1921.

Aino Kallas. Kuva: Museovirasto

Aino Kallas. Kuva: Museovirasto

 

Aleksis Kiven rahasto

Aleksi Kiven rahaston perustamisvarat on saatu Kirjailijaliitolle vuonna 1901 eri tahoilta tulleista pienistä lahjoituksista sekä samana vuonna pidetystä Kivi-iltamasta.

Aleksis Kivi. Kuva: SKS arkisto

Aleksis Kivi. Kuva: SKS arkisto

 

Anna-Maija Raittilan rahasto

Kirjailija Anna-Maija Raittilan nimikkorahastoon ohjautuvat Anna-Maija Raittilan tekijänoikeustulot. Rahastosta jaetaan vuosittain apurahoja runoilijoille ja lyriikan kääntäjille. Anna-Maija Raittila (1928–2012) oli suomalainen runoilija ja runouden kääntäjä. Raittilan tuotanto käsittää 11 runoteosta, joiden lisäksi Raittila on tunnettu erityisesti virsien ja hengellisten laulujen sanoittajana.

anna-maija-raittila

Anna-Maija Raittila. Kuva: Kirjapaja / Seppo J. J. Sirkka

Arvi A. Karisto Oy:n palkintorahasto

Arvi A. Karisto Oy:n palkintorahasto on perustettu vuonna 1942. Rahasto perustettiin Arvi A. Karisto Osakeyhtiön lahjoitukselle pohjalle. Osakeyhtiö kasvatti lahjoitustaan myöhemmin lukuisilla uusilla lahjoituksilla.

Arvid Järnefeltin rahasto

Kirjailija Arvid Järnefelt teki vuonna 1911 50-vuotissyntymäpäivänsä kunniaksi Kirjailijaliitolle lahjoituksen erityisen rahaston pohjaksi. Järnefelt (1861–1932) oli juristi, varatuomari ja tuottelias kirjailija, joka kirjoitti niin romaaneja, näytelmiä, novelli- ja esseekokoelmia kuin uskonnollis-aatteellisia tolstolaisuutta käsitteleviä teoksia. Vuonna 1889 Järnefelt perusti Juhani Ahon ja Eero Erkon kanssa nuorsuomalaista aateetta kannattaneen Päivälehden, nykyisen Helsingin Sanomien edeltäjän.

Arvid Järnefelt. Kuva: Museovirasto.

Arvid Järnefelt. Kuva: Museovirasto.

 

Eeva-Liisa Mannerin rahasto

Eeva-Liisa Manner (1921–1995) oli kirjailija, kirjallisuuskriitikko ja suomentaja, jonka laajaan ja palkittuun tuotantoon kuuluu niin runokokoelmia, pienoisromaaneja, novellikokoelmia, näytelmiä kuin kuunnelmia. Mannerin runokokoelmaa Tämä matka (1956) on pidetty suomalaisen sodanjälkeisen modernismin uranuurtajana. Eeva-Liisa Mannerin nimikkorahastoon ohjautuvat Eeva-Liisa Mannerin tekijänoikeustulot, ja rahastosta jaetaan palkintoja sekä annetaan apurahoja nuorille runoilijoille. Rahaston tuotoilla ylläpidetään myös Eeva-Liisa Mannerin hautaa Kalevankankaan hautausmaalla Tampereella. Kirjailijaliitto jakaa Eeva-Liisa Mannerin nimeä kantavan palkinnon viiden vuoden välien – palkinto myönnetään ansioituneelle runoilijalle ja se on suuruudeltaan 10.000 euroa.

Eeva-Liisa Manner (1921-1995) Kuva: SKS KIA

Eeva-Liisa Manner (1921-1995)
Kuva: SKS KIA

 

Eino Leino rahasto

Eino Leino (1878–1926) oli kirjailija, lehtimies ja kriitikko. Hänen monipuolinen tuotantonsa sisältään niin runoutta, näytelmiä, romaaneja, esseitä kuin lehtipakinoita ja suomennoksia. Leino kuului Suomen Kirjailijaliiton johtokuntaan vuosina 1899–1904 ja 1907–1915 ja toimi Kirjailijaliiton puheenjohtajana vuosina 1904–1906. Eino Leinon rahasto on perustettu vuonna 1927.

Eino Leino. Kuva: SKS arkisto

Eino Leino. Kuva: SKS arkisto

 

Eino Leinon vanhempien rahasto

Eino Leinon vanhempien rahasto on perustettu vuonna 1920. Säilyneiden asiakirjojen mukaan herra Otto Lumme on luovuttanut Kirjailijaliitolle lokakuussa 1920 voitto-osuutensa 26.9.1920 järjestetyn Eino Leinon riemujuhlapäivän tuloista ”Eino Leinon vanhempain nimelle muodostettavaksi rahastoksi”.

 

F.O Liliuksen testamenttirahasto

F.O Liliuksen testamenttirahasto perustettiin vuonna 1930. Frans Oskar Lilius (1871–1928) oli juristi, senaattori, korkeimman oikeuden jäsen ja oikeusministeri. Lilius määräsi testamentissaan huomattavia summia eri taidealoille sivistystarkoituksiin.

Frans Oskar Lilius. Kuva: Museovirasto.

Frans Oskar Lilius. Kuva: Museovirasto.

 

Häkli, Lallukka ja Kumppaneiden rahasto

Osakeyhtiö Häkli, Lallukka ja Kumppanit tekivät vuonna 1901 Kirjailijaliitolle lahjoituksen, joka tuli säilyttää rahastona nimellä Häkli, Lallukka ja Kumpp. rahasto. Kyseessä oli Viipurissa vuonna 1891 perustettu tukkuliike, jonka perustajia olivat karjalaiset kauppiaat Jaakko Häkli, Juho Lallukka ja Vilhelm Paischeff. Vuonna 1902 yritys siirtyi muiden perustajien menehdyttyä kokonaisuudessaan Juho Lallukan haltuun. Juho Lallukka (1852–1913) oli aikansa merkittävä mesenaatti ja taiteen sekä kansan sivistystyön tukija. Hän ja vaimonsa Maria Lallukka muistivat Kirjailijaliittoa myös testamentissaan.

Juho Lallukka. Kuva: Museovirasto.

Juho Lallukka. Kuva: Museovirasto.

 

Iivo Härkösen muistorahasto

Iivo Härkösen muistorahasto on perustettu vuonna 1953. Rahasto perustettiin Iivo Härkösen perinnönsaajien lahjoituksen pohjalle. Iivo Härkönen (1882–1941) oli kirjailija, opettaja ja karjalaisen kansanperinteen kerääjä, jonka laaja tuotanto käsittää kaunokirjallisten teosten lisäksi myös Karjalan historiaa ja kansankulttuuria koskevia julkaisuja ja artikkeleita. Härkönen toimi Suomen Kirjailijaliiton sihteerinä (nyk. toiminnanjohtaja) vuosina 1921–1941 ja vuodesta 1924 alkaen myös liiton rahastonhoitajana. Tarkkanäköisen Härkösen merkitys liiton toiminnalle oli suurta sekä hänen omana aikanaan että myös liiton myöhemmälle historialle ja myöhemmille kirjailijasukupolville.

Iivo Härkönen. Kuva: SKS arkisto

Iivo Härkönen. Kuva: SKS arkisto

 

J.H. Erkon muistorahasto

J.H. Erkon rahasto on perustettu vuonna 1906 runoilija Erkon muiston vaalimista varten. Kauppaneuvos Juho Lallukka ilmoitti J. H. Erkon hautajaisissa 19.11.1906, että toiminimi Häkli, Lallukka ja Kumpp. sekä muutamat muut viipurilaiset olivat keränneet lahjoituksen ja ”antaneet herra Lallukan toimeksi jättää nämä rahat Kirjailijaliiton haltuun säilytettäväksi erityisenä J. H. Erkon rahastona”. Myöhemmin samana ja seuraavana vuonna saapui rahastoon pienempiä summia muilta tahoilta. Juhana Heikki Erkko (1849-1906) oli suomalainen runoilija, näytelmäkirjailija ja kulttuurivaikuttaja. Erkko oli mukana perustamassa Suomen Kirjailijaliittoa vuonna 1897 ja toimi liiton puheenjohtajana vuosina 1902–1903.

J. H. Erkko. Kuva: Museovirasto

J. H. Erkko. Kuva: Museovirasto

 

Kalle Kajanderin Testamenttirahasto

Kalle Kajanderin Testamenttirahasto perustettiin vuonna 1929. Kalle Kajander (1862–1928) oli hausjärveläinen maanviljelijä, kirjailija ja Kirjailijaliiton kunniajäsen. Hän kirjoitti kansanelämän kuvauksia ja satiirisia kertomuksia ja laati lukuisia artikkeleita ja matkakirjeitä polkupyörämatkoiltaan Euroopasta: Kajanderin tiedetään pyöräilleen muun muassa Pariisin maailmannäyttelyyn vuonna 1889. Muun toiminnan ohella Kajander toimi myös suomentajana.

Kalle Kajander. Kuva: SKS arkisto

Kalle Kajander. Kuva: SKS arkisto

 

Kirjallisen Työn rahasto

Kirjallinen Työ oli vuodesta 1917 vuoteen 1920 toiminut kirjailijoiden yhdistys. Kirjailijaliiton pöytäkirjassa vuodelta 1922 todetaan, että “kirjailijaseura Kirjallinen Työ päätettiin ottaa vastaan arkistoineen ja varoineen ja sen varoja säilyttää ja käyttää erityisenä Kirjallisen Työn rahastona”.

Kustannus Oy Otavan rahasto

Kustannus OY Otavan rahasto perustettiin liiton 25-vuotisjuhlakokouksessa 22.5.1922. Lahjoituskirjeen on allekirjoittanut Kustannusosakeyhtiö Otavan toimitusjohtaja Alvar Renqvist, ja se on lahjoitettu 25-vuotiaalle liitolle ”liiton tarkoitusten edistämiseksi”. Kustannusosakeyhtiö kasvatti lahjoitustaan myöhemmin lukuisilla uusilla lahjoituksilla.

Larin-Kyöstin rahasto

Larin-Kyöstin rahasto on perustettu vuonna 1953 Larin-Kyöstin testamenttilahjoituksen pohjalle. Kirjailija Larin-Kyöstin tekijänoikeudet ovat testamentin nojalla Kirjailijaliitolla, ja rahastoon ohjautuvat Larin-Kyöstin tekijänoikeustulot. Larin-Kyösti, oikealta nimeltään Kyösti Larson (1873–1948) oli tuottelias kirjailija, jonka tuotantoon kuuluu kymmeniä runokokoelmia sekä lukuisia näytelmiä. Useita Larin-Kyöstin runoista on sävelletty, ja runot ovatkin monille tuttuja lauluina.

larin-kyösti

Larin-Kyösti (1873-1948) Kuva: SKS KIA

Otto Mannisen rahasto

Otto Mannisen rahasto on perustettu vuonna 1933 Otto Mannisen oman lahjoituksen pohjalle. Otto Manninen (1872–1950) oli kirjailija sekä merkittävä suomentaja ja tärkeä suomalaisen kirjallisuuden kehittäjä. Manninen käänsi suomeksi muun muassa J. W. von Goethen, Molièren sekä J. L. Runebergin ja antiikin Kreikan teoksia. Manninen kuului Suomen Kirjailijaliiton johtokuntaan vuosina 1905–1910 ja 1920–1927 ja toimi Kirjailijaliiton puheenjohtajana vuosina 1931–1933.

Otto Manninen. Kuva: SKS arkisto

Otto Manninen. Kuva: SKS arkisto

 

Rafael Ahlströmin korkovarojen rahasto

Rafael Ahlströmin korkovarojen rahasto on perustettu vuonna 1922. Rafael Ahlström (1877–1918) oli A. Ahlstöm Osakeyhtiön toimitusjohtaja, joka sai surmansa vuonna 1918 Noormarkun ja Porin välisellä maantiellä ns. Koliahteen joukkomurhassa, jossa punaiset ampuivat kuusitoista A. Ahlström Osakeyhtiön pääkonttorin johtajaa ja toimihenkilöä. Erik Rafael Ahlström oli testamentannut merkittävän osan varallisuuttaan käytettäväksi suomalaisen kirjallisuuden ja taiteen edistämiseen ja hänen testamentillaan tuettiin sekä kuvataiteita, kuvanveistoa, musiikkia että kirjallisuutta.

Suomalaisen Kirjakaupan matka-apurahasto

Suomalaisen Kirjakaupan matka-apurahasto perustettiin vuonna 1934. Taustalla on Suomalaisen Kirjakaupan tekemä lahjoitus. Alun perin käytettävissä olevat korot myönnettiin vuosittain matka-apurahana suomenkieliselle kirjailijalle.

Werner Söderström Osakeyhtiön rahasto

Werner Söderström Osakeyhtiön rahasto perustettiin vuonna 1921. Liiton kokouksessa 10.10.1921 kerrottiin, että Werner Söderström Osakeyhtiö on tehnyt liitolle lahjoituksen. Johtokunta päätti käyttää summasta viidenneksen kirjallisuuspalkintoihin ja säilyttää loppuosan yleisrahastossa. Werner Söderström Osakeyhtiö kasvatti lahjoitustaan myöhemmin lukuisilla uusilla lahjoituksilla.

Werner Söderströmin rahasto

Werner Söderströmin rahasto perustettiin vuonna 1899. Rahaston pohjana oli kustantaja Werner Söderströmin 16.11.1899 tekemä lahjoitus. Alun perin rahaston kerryttämistä koroista myönnettiin joka toinen vuosi puolet matkarahaksi kirjailijalle.

Kustantaja Werner Söderström. Kuva: Museovirasto

Kustantaja Werner Söderström. Kuva: Museovirasto