Suomen Kirjailijaliitto yhtyy monien äidinkielenopettajien vakavaan huoleen kaunokirjallisuuden asemasta uudistuvassa lukion opetussuunnitelmassa. Lukutaito on paljon enemmän kuin lyhyiden tekstien läpikäyntiä ja analyysiä. Kirjallisuuden opiskelun ja lukemisen asema tulee turvata valmisteilla olevassa opintosuunnitelmassa ja ylioppilaskokeessa.
Suomalainen yhteiskunta ja työelämä tarvitsevat tulevaisuudessa ihmisiä, jotka osaavat lukea sekä pitkiä kaunokirjallisia tekstejä eläytyen että lyhyitä mediatekstejä silmäillen. Eläytyvä, paneutuva ja tulkitseva lukeminen muovaa lapsista empaattisia, sosiaalisesti taitavia, terveen kriittisiä ja avarakatseisia ihmisiä, jotka osaavat ilmaista itseään. Kokonaisten kaunokirjallisten teosten eläytyvä lukeminen lisää koululaisten valmiuksia kehittyä myös median lukijoina; nämä kaksi lukutaitoa tukevat toisiaan, ja ovat molemmat ensiarvoisen tärkeitä ja tarpeellisia monimediaalisessa maailmassa. Kirjallisuuden lukeminen kehittää ajattelua ja sillä on vahva kytkös myös hyviin oppimistuloksiin, ei vain äidinkielessä, vaan kokonaisvaltaisesti kaikissa aineissa. Näitä huomioita tukevat myös monet tutkimukset kirjallisuuden vaikutuksista ihmisen kehitykseen ja oppimistuloksiin.
Vuosi 2015 on Kirjan vuosi, jota tasavallan presidentti suojelee. ”Kirjat ja lukeminen ovat sivistyksemme ydinaluetta. Lukeminen kehittää; ajattelemaan, kuvittelemaan ja tuntemaan. Ja se on myös hauskaa!” toteavat tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio. He haastavat suomalaiset antamaan lapsille lukuaikaa. Suomen Kirjailijaliitto haastaa Kirjan vuonna 2015 lukiot turvaamaan suomalaisten lukutaidon ja kirjallisuuden aseman.
Suomalaiset tarvitsevat monipuolista, pitkäjänteistä lukutaitoa – se on sivistyksen ja muun muassa tieteen tekemisen elinehto. Suomen Kirjailijaliitto vaatii, ettei tuota taitoa romuteta uudessa opintosuunnitelmassa.
Lisätietoja:
Kirjailijaliiton puheenjohtaja Jyrki Vainonen, puh. 050 343 4949, jyrki.vainonen@tpnet.fi
