Lausunto luovilla aloilla työskentelevien ja muiden itsensä työllistävien sosiaaliturvatyöryhmän raportista

Suomen Kirjailijaliitto on suomenkielisten kaunokirjailijoiden valtakunnallinen järjestö. Liitto on perustettu vuonna 1897 ja sillä on noin 670 kirjailijan ammatissa toimivaa jäsentä. Kiitämme lausuntopyynnöstä.

Työryhmän tavoitteena oli kehittää luovilla aloilla työskentelevien ja muiden itsensä työllistävien sosiaaliturvaa selvittämällä heidän sosiaaliturvassaan ja sosiaaliturvaan vaikuttavassa verotuksessa mahdollisesti olevat epäkohdat. Tavoitteena oli myös että luovilla aloilla työskentelevien ja muiden itsensä työllistävien sosiaaliturvassa ei olisi perusteettomia eroavaisuuksia palkansaajien sosiaaliturvaan verrattuna.

Yleistä

Yleisesti todettakoon, että luovilla aloilla työskentelevien tilanteen selvittäminen ja poliittinen tahto korjata muun muassa taitelijoiden sosiaaliturvan epäkohtia on ollut erittäin tärkeä ja tervetullut kannanotto luovan alan puolesta.

Työryhmän toimeksianto on kuitenkin ollut liian laaja-alainen, jotta siinä olisi voitu perusteellisesti selvittää kaikkia vallitsevia epäkohtia, saati analysoida ratkaisumalleja.
Työryhmän tekemä rajaus luovista aloista perustui KTM:n ja TEM:n selvityksiin luovasta taloudesta ja luovasta yrittäjyydestä. Toimeksianto piti näin ollen sisällään koko luovan teollisuuden, ja kun siihen vielä oli lisätty myös muut itsensä työllistävät eli mitä tahansa alaa edustavat pienyrittäjät, on selvää, että tätä joukkoa koskevaa analyysia ja ratkaisuesityksiä on ollut erittäin vaikea rakentaa.

Työryhmä totesi useassa kohdassa, että luovilla aloilla työskentelevien kokemat sosiaaliturvan ongelmat eivät johdu sosiaaliturvajärjestelmästä itsestään, vaan alan pienistä tuloista tai muista alan ongelmista.

Ongelman mielestämme kuitenkin tosiasiallisesti muodostaa se, että suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on rakentunut ajatukselle, että kansalainen on joko palkansaaja tai yrittäjä. Järjestelmä on jäykkä, ja se ei tunnista eikä tunnusta taiteilijoiden työtä, sen luonnetta tai ansaintalogiikkaa.

Taiteilijat määritellään yrittäjiksi, vaikka yritystoimintaan kuuluva voiton tavoittelu ja taloudellisten riskien ottaminen eivät ole taiteen tunnusmerkkejä. Taiteellisen työn tarkoitus ei ole saavuttaa taloudellista hyötyä, vaan tuottaa hyvää taidetta. Taiteelliseen toiminnan tarkoitus ei ole taloudellinen ja alhainen tulotaso usein liittyy taiteellisen työskentelyn luonteeseen.
Lisäksi on muistettavat, että markkinat Suomessa ovat pienet ja vain harvat saavat osakseen kaupallista menestystä, joka takaisi myös taloudellisen voiton. Vapailla taiteilijoilla, kuten kirjailijoilla on pienet tulot ja tulot kertyvät tyypillisesti erilaisista toimeksiannoista, palkkatyöstä, tekijänoikeuskorvauksista ja apurahoista. Tulot ja työt menevät limittäin ja lomittain ja jakautuvat hyvinkin epätasaisesti myös ajallisesti.

Eläketurva

Työryhmä on tarkastellut Tarja Cronbergin tekemää esitystä taiteilijoiden ei-työsuhteisen eläketurvan toimeenpanemisesta MYEL:n piirissä.

Työryhmä toteaa, että toimeenpanon kannalta esitys olisi mahdollista toteuttaa, mutta se ei pitänyt perusteltuna, että taiteilijoille järjestettäisiin valtion tukemaa työeläketurvaa. Työryhmä vetosi siihen, että Suomessa on paljon muitakin pienituloisia ryhmiä, joiden eläkekertymä jää pieneksi tai sitä ei kerry lainkaan. Heidän toimeentulonsa turvataan takuu- ja kansaneläkkeellä.
Suomen Kirjailijaliitto haluaa kiinnitettävän erityistä huomiota siihen, että Suomessa taide ja tiede ovat perustuslain mukaan valtion erityisessä suojelussa. Taiteilijoiden MYEL-vakuuttamiselle löytyy perustelut siis jo perustuslaista. Lisäksi taiteelliselle ja tieteelliselle apurahalla työskentelylle on jo tunnustettu erityisasema ja oikeus MYEL-eläkkeeseen. Huomattava osa ei-työsuhteisista ammattitaiteilijoista on apurahansaajia ja tekee taiteellista työtä apurahan turvin. He ovat jo apurahojen vakuuttamisen kautta MYEL:n piirissä. Kyse on tahdosta ja halusta tunnustaa taiteilijoiden työn erityinen luonne.

Valtio tukee vuosittain työsuhteisten taiteilijoiden eläketurvaa myöntämällä tukea budjetti- ja veikkausvoittovaroista taidelaitoksille, joiden palveluksessa työsuhteiset taiteilijat ovat. Vapaille taiteilijoille tulee turvata työsuhteisten taiteilijoiden kanssa yhdenvertaiset ja kohtuulliset edellytykset eläke- ja sosiaaliturvan kerryttämiselle. Tämä toteutuisi MYEL-vakuuttamisen kautta.
Työryhmän perustelu Cronbergin esityksen hylkäämiselle lähtee siitä, että taitelijoille ei ole perusteltua järjestää muita ryhmiä edullisempaa eläketurvaa julkisilla varoilla. Perustelu on sikälikin kestämätön, että MYEL-malli vähentää valtion kustannuksia kansan- ja takuueläkkeessä. Suurempi joukko taiteilijoita tulee vakuutetuksi ja taiteilijoilla on mahdollisuus osallistua enemmän oman työeläketurvansa rahoittamiseen. MYEL on rahastoiva, samalla tavoin kuin apurahansaajien eläketurva – valtiolle ei siis koidu välittömiä kuluja, vaikka eläkkeensaajilla on alempi vakuutusmaksu.

Nykyinen eläkevakuuttamisen tilanne on sekava ja huonosti tuottava. Taiteilijan tulee vakuuttaa taiteellisesta työstä saamansa myyntitulot ja palkkiot YEL-vakuutuksessa. Jos taiteilija on samaan aikaan apurahalla, hän maksaa rinnakkain kahta vakuutusta: MYEL- ja YEL -vakuutusta. Tilanne on sekava ja kahden yrittäjävakuutuksen maksaminen on taloudellisesti raskasta. Eläkekertymä jää molemmissa pieneksi. Kaiken taiteellisen työn keskittäminen samaan vakuutukseen on selkeää ja isompi osa tuloista tulee vakuutuksen piiriin.
Toimeenpanosta ja Melan eläkejärjestelmän muutoksesta aiheutuu joitakin kuluja. Mittavia muutostöitä ei kuitenkaan tarvita.

Katsomme, että vapaiden taiteilijoiden ei-työsuhteisen eläketurvan toimeenpano MYEL:n eli maatalousyrittäjien eläkelain piirissä tulee selvittää sosiaali- ja terveysministeriössä erillisessä kokoonpanossa, jossa on näitä ammattiryhmiä koskeva edustus.

Työryhmä on päätynyt ehdottamaan, että jatkossa selvitetään, voisiko valtion ylimääräisen taiteilijaeläkkeen jättää huomioimatta takuueläkettä vähentävänä tulona. Esitys on kannatettava. Samoin kannatettava on työryhmän esitys TyEL:in soveltamisalan laajentamisesta.

Työttömyysturva

Työryhmä on päätynyt esittämään ratkaisuksi työttömyysturvan ongelmiin yrittäjän määritelmän kehittämistarpeiden selvittämistä ja neuvonnan lisäämistä. Molemmat esitykset ovat kannatettavia.

Haluamme kuitenkin korostaa, että työttömyysturva on kaikilla vapailla taiteilijoilla ongelmallinen asia. Kuten jo yleistä-kohdassa on kuvailtu, kirjailijan työ koostuu työttömyysturvalainsäädännön näkökulmasta erilaisista pätkistä, joilla on erilainen työmarkkinastatus. Jaksot myös menevät usein ajallisesti limittäin. Nykyinen työttömyysturvajärjestelmä tunnistaa huonosti näin moninaista työtä eikä yksilökään pysty ennakoimaan omien töidensä vaikutuksia työttömyysturvaansa. Työryhmän raportissa sivuilla 40–41 kuvataan hyvin tämän hetken ongelmia. Määritelmillä ja neuvonnalla asiaa voidaan hiukan parantaa, mutta se ei poista järjestelmän perustavaa laatua olevaa jäykkyyttä, joka tunnistaa huonosti moninaiset työllistymisen tavat.
Työryhmä ehdottaa, että jatkossa selvitetään, voidaanko tekijänoikeuskorvaukset jättää huomioimatta päivärahan sovittelussa siltä osin kuin niitä maksetaan teoksesta, esityksestä tms., joka on tehty ennen työttömyyttä. Pidämme ehdotusta erittäin kannatettavana.

Osittainen hoitoraha

Pidämme kannatettavana työryhmä ehdotusta siitä, että MYEL-vakuutetuille apurahan saajille sekä YEL- ja MYEL-vakuutuksen ulkopuolelle jääville ns. omassa työssä työllistyville henkilöille säädettäisiin oikeus osittaiseen hoitorahaan ja vasta luonnosvaiheessa olevaan joustavaan hoitorahaan.

Sairausvakuutuslain mukaiset päivärahat

Työryhmä ei esitä muutoksia sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan. Kuitenkin työryhmä toteaa, että osa luovilla aloilla työskentelevistä ja muista itsensä työllistävistä saa vähimmäismääräistä sairauspäivärahaa vasta työkyvyttömyyden kestettyä yhdenjaksoisesti 55 päivää, koska työedellytys puuttuu tai työtulot jäävät alle laissa määritellyn vuosityötulon rajan. Lisäksi työryhmä toteaa, että tämä odotusaika voi aiheuttaa taloudellisia ongelmia muutoinkin sairauden ja työkyvyttömyyden vuoksi mahdollisesti hankalassa tilanteessa oleville henkilöille. Katsomme, että tämä 55 päivän karenssi on kohtuuton kenen tahansa kohdalla alasta riippumatta ja asia tulisi korjata.

Apurahansaajien sosiaaliturva

Työryhmä ehdottaa, että apurahansaaja voisi keskeyttää MYEL-vakuutuksensa nykyään laissa mainittujen keskeyttämisperusteiden lisäksi ansiotyön tekemisen ajaksi ja että MYEL-vakuutus voitaisiin keskeyttää aikaisintaan neljän kuukauden kuluttua vakuutuksen alkamisesta. Keskeyttämisajankohtaa koskevan säännöksen tulisi koskea kaikkia laissa nykyään mainittuja keskeyttämisperusteita sekä nyt ehdotettavaa keskeyttämistä ansiotyön perusteella. Esitys on kannatettava.

Lisäksi työryhmä ehdottaa, että tutkija- tai taiteilijaryhmässä työskenteleville apurahansaajille tutkija- tai taiteilijaryhmän tiettyyn projektiin myönnettyjä lyhyitä apurahoja voitaisiin apurahansaajaa MYEL-vakuutettaessa yhdistää MYEL-vakuutettuun aikaisempaan apurahajaksoon. Vahvistettua MYEL-vakuutusjaksoa voitaisiin jatkaa yhdistämällä siihen sitä keskeytyksettä seuraavat tutkija- tai taiteilijaryhmän työn jatkamiseen myönnetyt alle neljän kuukauden apurahajaksot. Lisäksi apurahansaajan tutkija- tai taiteilijaryhmässä tekemän työn perusteella vahvistettuun MYEL-vakuutusjaksoon voitaisiin liittää ao. projektiin vahvistetulle MYEL-vakuutusjaksolle kohdistuva myöhemmin myönnettävä lisärahoitus. Esitys on kannatettava, mutta mahdollisuus apurahajaksojen yhdistämiseen pitäisi laajentaa ryhmien lisäksi myös yksittäisille taiteilijoille.

Helsingissä 20.12.2013
SUOMEN KIRJAILIJALIITTO RY

Suvi Oinonen
toiminnanjohtaja