Arkisto

Sananvapaus ja tekijänoikeus: perusta, tavoitteet ja suhde

Kuva: Tomi Kontio

LUETAAN LAKIA 1/2018 – Sananvapaus on turvattu kansainvälisellä tasolla ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa ja kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa (ns. KP-sopimus). EU-tasolla sananvapaus turvataan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, jonka mukaan ”jokaisella on oikeus sananvapauteen”. Oikeus pitää sisällään ”mielipiteenvapauden sekä vapauden vastaanottaa ja levittää tietoja tai ajatuksia viranomaisten siihen puuttumatta ja alueellisista rajoista riippumatta”.

Trapetsilla vapauden valtakunnassa

Kuva: Tommi Tuomi

PÄÄKIRJOITUS 1/2018 – Vallankumouksissa vapaus on yksi ensimmäisistä vaatimuksista. Vapaudesta on pulaa diktatorisissa yhteiskunnissa, joissa pieni eliitti tai jopa yksi johtaja lähipiireineen määrää kaikesta. Vaatimus vapaudesta kietoutuu ihmisoikeustaisteluun. Vapautta vaativat kuitenkin myös muut kuin sorretut. Ääriliberaalissa ajattelussa markkinoiden tulee saada toimia ilman minkäänlaisia rajoituksia. Ahdistelijat, joilla on absoluuttinen valta uhrinsa yli, väittävät toteuttavansa seksuaalista vapauttaan.

Käsivarren mitalla vapautta

Kuva: Tomi Kontio

TOIMINNANJOHTAJALTA 1/2018 – Suomen perustuslaissa turvataan taiteen vapaus (16.3§). Taiteelle annettu vapaus tarkoittaa käytännössä taiteen harjoittamisen rajoittamattomuutta, oikeutta valita aihe, menetelmä ja ilmaisun tapa. Suomessa ja muissa länsimaissa on perinteisesti valtion ja taiteen välillä noudatettu etäisyyden periaatetta, jota kutsutaan kuvaavasti myös arm’s length -periaatteeksi. Periaatteen tarkoituksena on säilyttää taiteen itsenäisyys. Kun yhteiskunta rahoittaa taidetta, se ei puutu taiteen sisältöihin tai muotoon. Valtio ei määritä, mikä on rahoittamisen arvoista ja mikä ei, mikä on hyvää tai mikä huonoa taidetta, vaan valtio pysyttäytyy käsivarren mitan päässä.

Eläköön runo

Kuva: Marjaana Malkamäki

PÄÄKIRJOITUS 4/2017 – Parhaimmillaan runo tavoittaa mielemme sisäisiä (ja sisäkkäisiä) maailmoja. Se puhuu kohti ja ohi, pää- ja sivumerkityksin, monesta asiasta yhtä aikaa, eri rekisterein, sävyin ja kaiuin. Juuri siksi onnistunut runo on ylivertainen taideteos. Se saa tuntemaan ja ihmettelemään, ihastumaan kieleen, rakastamaan sitä – niin kirjoittajansa kuin lukijan. Usein runous myös hämmentää, sillä se sysää totutun logiikan näyttämön nurkkaan. Ei nurkka runoudelle ongelma ole, siellä se elää. Mutta nurkan menettäminen on.

Isyysoikeus ja sähköinen julkaiseminen

Kuva: Tomi Kontio

LUETAAN LAKIA 4/2017 – Tekijänoikeus muodostuu taloudellisista ja moraalisista oikeuksista. Taloudellisilla oikeuksilla tarkoitetaan tekijän yksinomaista oikeutta määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin. Taloudelliset oikeudet mahdollistavat teoksen käytöstä sopimisen ja sen, että tekijä saa käytöstä korvauksen. Moraaliset oikeudet suojaavat tekijän persoonaa ja hänen suhdetta luomaansa teokseen. Lähtökohtaisesti tekijä ei voi luopua moraalisista oikeuksistaan.

Kaikki muuttuu, mikään ei häviä

Millaisia runouden lukijoita kouluissa kasvaa? Pystyykö lyriikka tarjoamaan tekijälleen toimeentuloa tulevaisuudessa? Mitä runoudelle lajina tapahtuu?   Kun Tampereen Juhannuskylän koulun seitsemäsluokkalaiset ryhtyvät käsittelemään kaunokirjallisuuden päälajeja, epiikkaa, draamaa ja lyriikkaa, heidän […]

Suomen kieli toiminnan ytimenä

Kuva: Tomi Kontio

TOIMINNANJOHTAJALTA 4/2017 – Liiton jäsenyyskriteerit ovat asia, joka on vuosien saatossa kiinnostanut mediaa: toisinaan uutisoinnin kohteena on ollut yksittäisten henkilöiden jäseneksi hakeminen, toisinaan kiinnostusta ovat herättäneet liiton jäsenyyskriteerit yleisemmin. Liiton säännöissä jäseneltä vaaditaan vähintään kaksi suomen kielellä kirjoitettua kaunokirjallista teosta ja teoksilta sellaista ammatillista ja taiteellista tasoa, että kirjoittajaa voi pitää kirjailijana. Kirjailijan työhön ei ole koulutusta, joka pätevöittäisi ja joka voisi olla jäsenyyden ehtona, kuten on laita monissa muissa ammatillisissa yhdistyksissä. Kaikkien hakijoiden teokset luetaan huolella ja ammattilaisuuden taso arvioidaan liiton johtokunnassa.

Kielestä kieleen

Kuva: Marjaana Malkamäki

PÄÄKIRJOITUS 3/2017 – Yksi mukavimmista hetkistä kirjailijan elämässä lienee se, kun hän saa tietää kirjansa kääntämisestä jollekin muulle kielelle. Käännettävä kirja voi olla tuore, ehkä hänen viimeisimpänsä, tai sitten jokin aiemmin, jopa kauan sitten, ilmestynyt teos. Mieluisa uutinen herättää paitsi kirjailijan uteliaisuuden myös odotuksia: mitä tästä nyt oikein seuraa? Uranostetta? Maailmanvalloitus? Taloudellinen menestys? Kansainvälinen bestseller?

Kirja mielii maailmalle – mitä kirjailija voi tehdä käännöksen eteen?

Kuva: Tomi Kontio

Kirjailija on käännösoikeuksien myymisen suhteen pattitilanteessa. Kirjaa on vaikea saada maailmalle ennen kuin ensimmäinen käännös siitä on tehty. Maailmalla kirjasta puolestaan kiinnostutaan vasta kun se on jo käännetty. Parisataasivuisen kirjan käännättäminen maksaa enemmän kuin kirjailija tienaa kirjasta keskivertomyynnillä Suomessa. Mitä enemmän on sivuja, sitä kalliimmaksi käännättäminen tulee. Mitä kirjailija voisi tehdä sen eteen, että hänen kirjansa julkaistaisiin myös ulkomailla?