Arkisto

Maailma mahtuu sanaan

Kuva: Tomi Kontio

PÄÄKIRJOITUS 3/2018 – Viro on lyhyt sana ja pieni maa. Lähes jokaisella suomalaisella on oma Vironsa – ja Eestinsä. Kun olin työssä Otavan tietokirjaosastolla 1990-luvun alussa, vakiinnutimme nimen Viro nopeasti käyttöön, vaikka se virolaisille itselleen viittaa lähinnä Virumaahan, osaan suuremmasta kokonaisuudesta nimeltä Eesti. Viro-nimen käyttämisellä tehtiin selkeä ero neuvostokauteen.

Kopiosto – luovan työn asialla 40 vuotta

Kuva: Tomi Kontio

TOIMINNANJOHTAJALTA 3/2018 – Työhuoneeni seinällä on valokuva tekijänoikeusjärjestö Kopioston perustamisasiakirjojen allekirjoitustilaisuudesta vuodelta 1978. Silloinen puheenjohtaja Jaakko Syrjä ja toimistonhoitaja Pirkko Pesola allekirjoittavat kuvassa perustamisasiakirjan liiton edustajina. Suomen Kirjailijaliitto oli keskeisesti perustamassa tänä vuonna 40 vuotta täyttävää Kopiostoa. Kopiosto perustettiin alkujaan hoitamaan oppilaitosten koko ajan lisääntyvää teosten valokopiointia ja kopioinnista tekijöille ja kustantajille maksettavan tekijänoikeuskorvauksen tilitystä.

Haltioitumista ja näkkileipää

Kuva: Tomi Kontio

PÄÄKIRJOITUS 2/2018 – Innostus, ilo, leikki. Mahtuvatko ne suomalaiseen mielenmaisemaan, mahtuvatko ne kirjalliseen kulttuuriin tai siihen, miten taiteilijat puhuvat itsestään ja työstään? Teatterintekijät puhuvat usein leikistä; Ingmar Bergmanin elokuvassa Fanny ja Alexander harjoitellaan Hamletia, ja näyttelijät kokevat olevansa etuoikeutettuja saadessaan leikkiä kaiket päivät. Leikin lähtökohta on luovuuden rajoittamattomuus ja lupa uppoutua itse luotuun maailmaan niin pitkäksi aikaa kuin leikkijästä tai leikkijöistä oikealta tuntuu.

Fanifiktio – sallittua vai ei?

kuva: Tomi Kontio

LUETAAN LAKIA 2/2018 – Fanifiktiolla viitataan yleisesti teksteihin, jotka perustuvat muiden luomiin teoksiin, kuten kirjoihin, elokuviin ja televisiosarjoihin, ja niiden maailmoihin, hahmoihin ja tapahtumiin. Yleensä fanifiktioon liittyy ajatus yhteisöllisestä, harrastusluonteisesta toiminnasta. Ilmiönä fanifiktio ei ole uusi, mutta sosiaalisen median myötä sen suosio on kasvanut, ja tekstit saattavat levitä aiempaa huomattavasti laajemmalle.

Näin se jatkuu

Erkka Mykkänen. Kuva: Tomi Kontio

Jotkin kirjat henkilöinen ja tarinoineen jäävät elämään niin vahvoina lukijoittensa mieleen, että ne ovat synnyttäneet kokonaan uuden kirjallisuudenlajin. Fanifiktio pulppuilee varsinkin netissä. Entäpä jos fanifiktioon ryhtyvätkin ammattikirjailijat? Erkka Mykkänen toimitti viime vuonna ilmestyneen Jatkuu! Fanifiktiota kirjallisuutemme klassikoista -antologian, jonka kirjoittajiin lukeutui muun muassa Juhani Karila. Satu Koskimies ja Vilja-Tuulia Huotarinen puolestaan kirjoittivat yhdessä jatko-osan L. M. Montgomeryn Runotyttö-kirjojen tarinalle.

Jotta työ olisi mahdollista

Kuva: Tomi Kontio

TOIMINNANJOHTAJALTA 2/2018 – Suomen Kirjailijaliitto perustettiin kehittämään kirjailijantyön yleisiä aineellisia ja henkisiä edellytyksiä, edistämään suomalaista kirjallisuutta ja toimimaan suomenkielisten kirjailijoiden valtakunnallisena yhdyssiteenä. Nämä liiton perustehtävät ovat ennallaan. Yksi tapa toteuttaa tätä perustehtävää on kirjailijan työskentelyn rahoittaminen. Erilaisten apurahojen myöntäminen sekä kirjailijan työskentelyä että työvälineitä varten on osa liitossa tehtävää työtä. Vuonna 2017 liiton apurahalautakunnat käsittelivät noin 500 apurahakemusta ja apurahoja myönnettiin yhteensä liiton kautta noin 400 000 euroa. Erilaisia apurahahakuja on vuoden mittaan kaikkiaan kuusi.

Sananvapaus ja tekijänoikeus: perusta, tavoitteet ja suhde

Kuva: Tomi Kontio

LUETAAN LAKIA 1/2018 – Sananvapaus on turvattu kansainvälisellä tasolla ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa ja kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa (ns. KP-sopimus). EU-tasolla sananvapaus turvataan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, jonka mukaan ”jokaisella on oikeus sananvapauteen”. Oikeus pitää sisällään ”mielipiteenvapauden sekä vapauden vastaanottaa ja levittää tietoja tai ajatuksia viranomaisten siihen puuttumatta ja alueellisista rajoista riippumatta”.

Trapetsilla vapauden valtakunnassa

Kuva: Tommi Tuomi

PÄÄKIRJOITUS 1/2018 – Vallankumouksissa vapaus on yksi ensimmäisistä vaatimuksista. Vapaudesta on pulaa diktatorisissa yhteiskunnissa, joissa pieni eliitti tai jopa yksi johtaja lähipiireineen määrää kaikesta. Vaatimus vapaudesta kietoutuu ihmisoikeustaisteluun. Vapautta vaativat kuitenkin myös muut kuin sorretut. Ääriliberaalissa ajattelussa markkinoiden tulee saada toimia ilman minkäänlaisia rajoituksia. Ahdistelijat, joilla on absoluuttinen valta uhrinsa yli, väittävät toteuttavansa seksuaalista vapauttaan.

Käsivarren mitalla vapautta

Kuva: Tomi Kontio

TOIMINNANJOHTAJALTA 1/2018 – Suomen perustuslaissa turvataan taiteen vapaus (16.3§). Taiteelle annettu vapaus tarkoittaa käytännössä taiteen harjoittamisen rajoittamattomuutta, oikeutta valita aihe, menetelmä ja ilmaisun tapa. Suomessa ja muissa länsimaissa on perinteisesti valtion ja taiteen välillä noudatettu etäisyyden periaatetta, jota kutsutaan kuvaavasti myös arm’s length -periaatteeksi. Periaatteen tarkoituksena on säilyttää taiteen itsenäisyys. Kun yhteiskunta rahoittaa taidetta, se ei puutu taiteen sisältöihin tai muotoon. Valtio ei määritä, mikä on rahoittamisen arvoista ja mikä ei, mikä on hyvää tai mikä huonoa taidetta, vaan valtio pysyttäytyy käsivarren mitan päässä.