Arkisto

Kirjallisuus historian peilinä

Tiit Aleksejev, kuva Tomi Kontio

Historiallisten aiheiden jälkeen virolainen nykykirjallisuus purkaa yksilön traumoja. Kirja-alan haasteet ovat pitkälti samat kuin Suomessakin. Tiit Aleksejev, Veronika Kivisilla, Kätlin Kaldmaa ja Maimu Berg kertovat, millaista Virossa on olla kirjailija – ennen ja nyt.

LUKULIITE: Veronika Kivisilla

LUKULIITE 3/2018 – Kirjailija-lehden Lukuliitteestä 3/2018 löytyy kaksi Veronika Kivisillan runoa Hannu Oittisen suomentamana. Alkukieliset vironkieliset runot TOMMI…. ja LIIGA VARA LAHKUNUD MARILE julkaistaan tällä sivulla.

LUKULIITE: Kätlin Kaldmaa

LUKULIITE 3/2018 – Kirjailija-lehden Lukuliitteestä 3/2018 löytyy Kätlin Kaldmaan runo “Kylässäni” Hannu Oittisen suomentamana. Alkukielinen vironkielinen runo MINU KÜLAS julkaistaan tällä sivulla.

Tekijänoikeuden periytyminen ja voimassaolo

kuva: Tomi Kontio

LUETAAN LAKIA 3/2018 – Tekijänoikeuteen sovelletaan avio-oikeutta, perintöä ja testamenttia koskevia sääntöjä (tekijänoikeuslain 41 §). Tämä tarkoittaa, että tekijänoikeus, niin taloudelliset kuin moraaliset oikeudet, periytyy kuten muukin omaisuus. Perimysjärjestyksessä ensimmäisiä ovat rintaperilliset, eli lapset, ja heidän jälkeläisensä. Rintaperillisillä on aina oikeus lakiosaan, joka on puolet lakimääräisestä perintöosasta. Toisena perimysjärjestyksessä ovat vanhemmat ja heidän jälkeläisensä, kolmantena isovanhemmat ja heidän lapsensa.

Maailma mahtuu sanaan

Kuva: Tomi Kontio

PÄÄKIRJOITUS 3/2018 – Viro on lyhyt sana ja pieni maa. Lähes jokaisella suomalaisella on oma Vironsa – ja Eestinsä. Kun olin työssä Otavan tietokirjaosastolla 1990-luvun alussa, vakiinnutimme nimen Viro nopeasti käyttöön, vaikka se virolaisille itselleen viittaa lähinnä Virumaahan, osaan suuremmasta kokonaisuudesta nimeltä Eesti. Viro-nimen käyttämisellä tehtiin selkeä ero neuvostokauteen.

Kopiosto – luovan työn asialla 40 vuotta

Kuva: Tomi Kontio

TOIMINNANJOHTAJALTA 3/2018 – Työhuoneeni seinällä on valokuva tekijänoikeusjärjestö Kopioston perustamisasiakirjojen allekirjoitustilaisuudesta vuodelta 1978. Silloinen puheenjohtaja Jaakko Syrjä ja toimistonhoitaja Pirkko Pesola allekirjoittavat kuvassa perustamisasiakirjan liiton edustajina. Suomen Kirjailijaliitto oli keskeisesti perustamassa tänä vuonna 40 vuotta täyttävää Kopiostoa. Kopiosto perustettiin alkujaan hoitamaan oppilaitosten koko ajan lisääntyvää teosten valokopiointia ja kopioinnista tekijöille ja kustantajille maksettavan tekijänoikeuskorvauksen tilitystä.

Haltioitumista ja näkkileipää

Kuva: Tomi Kontio

PÄÄKIRJOITUS 2/2018 – Innostus, ilo, leikki. Mahtuvatko ne suomalaiseen mielenmaisemaan, mahtuvatko ne kirjalliseen kulttuuriin tai siihen, miten taiteilijat puhuvat itsestään ja työstään? Teatterintekijät puhuvat usein leikistä; Ingmar Bergmanin elokuvassa Fanny ja Alexander harjoitellaan Hamletia, ja näyttelijät kokevat olevansa etuoikeutettuja saadessaan leikkiä kaiket päivät. Leikin lähtökohta on luovuuden rajoittamattomuus ja lupa uppoutua itse luotuun maailmaan niin pitkäksi aikaa kuin leikkijästä tai leikkijöistä oikealta tuntuu.

Fanifiktio – sallittua vai ei?

kuva: Tomi Kontio

LUETAAN LAKIA 2/2018 – Fanifiktiolla viitataan yleisesti teksteihin, jotka perustuvat muiden luomiin teoksiin, kuten kirjoihin, elokuviin ja televisiosarjoihin, ja niiden maailmoihin, hahmoihin ja tapahtumiin. Yleensä fanifiktioon liittyy ajatus yhteisöllisestä, harrastusluonteisesta toiminnasta. Ilmiönä fanifiktio ei ole uusi, mutta sosiaalisen median myötä sen suosio on kasvanut, ja tekstit saattavat levitä aiempaa huomattavasti laajemmalle.

Näin se jatkuu

Erkka Mykkänen. Kuva: Tomi Kontio

Jotkin kirjat henkilöinen ja tarinoineen jäävät elämään niin vahvoina lukijoittensa mieleen, että ne ovat synnyttäneet kokonaan uuden kirjallisuudenlajin. Fanifiktio pulppuilee varsinkin netissä. Entäpä jos fanifiktioon ryhtyvätkin ammattikirjailijat? Erkka Mykkänen toimitti viime vuonna ilmestyneen Jatkuu! Fanifiktiota kirjallisuutemme klassikoista -antologian, jonka kirjoittajiin lukeutui muun muassa Juhani Karila. Satu Koskimies ja Vilja-Tuulia Huotarinen puolestaan kirjoittivat yhdessä jatko-osan L. M. Montgomeryn Runotyttö-kirjojen tarinalle.

Jotta työ olisi mahdollista

Kuva: Tomi Kontio

TOIMINNANJOHTAJALTA 2/2018 – Suomen Kirjailijaliitto perustettiin kehittämään kirjailijantyön yleisiä aineellisia ja henkisiä edellytyksiä, edistämään suomalaista kirjallisuutta ja toimimaan suomenkielisten kirjailijoiden valtakunnallisena yhdyssiteenä. Nämä liiton perustehtävät ovat ennallaan. Yksi tapa toteuttaa tätä perustehtävää on kirjailijan työskentelyn rahoittaminen. Erilaisten apurahojen myöntäminen sekä kirjailijan työskentelyä että työvälineitä varten on osa liitossa tehtävää työtä. Vuonna 2017 liiton apurahalautakunnat käsittelivät noin 500 apurahakemusta ja apurahoja myönnettiin yhteensä liiton kautta noin 400 000 euroa. Erilaisia apurahahakuja on vuoden mittaan kaikkiaan kuusi.