Kuva: Tomi Kontio
Suomen Kirjailijaliitto perustettiin kehittämään kirjailijantyön yleisiä aineellisia ja henkisiä edellytyksiä, edistämään suomalaista kirjallisuutta ja toimimaan suomenkielisten kirjailijoiden valtakunnallisena yhdyssiteenä. Nämä liiton perustehtävät ovat ennallaan.
Yksi tapa toteuttaa tätä perustehtävää on kirjailijan työskentelyn rahoittaminen. Erilaisten apurahojen myöntäminen sekä kirjailijan työskentelyä että työvälineitä varten on osa liitossa tehtävää työtä. Vuonna 2017 liiton apurahalautakunnat käsittelivät noin 500 apurahakemusta ja apurahoja myönnettiin yhteensä liiton kautta noin 400 000 euroa. Erilaisia apurahahakuja on vuoden mittaan kaikkiaan kuusi.
Liiton työskentelyapurahoja myönnetään erityisestä apuraha- ja palkintorahastosta, johon on vuosikymmenten saatossa koottu paljon erilaisia lahjoitus- ja testamenttivaroja. Nimeltä mainittakoon muun muassa Larin-Kyöstin rahasto. Liiton rahaston apurahat on tarkoitettu liiton jäsenille ja niillä edistetään suomenkielistä kaunokirjallisuutta. Lisäksi liitto jakaa työskentelyä varten vuosittain kahta nimikkoapurahaa: Eeva-Liisa Mannerin apurahaa sekä Anna-Maija Raittilan apurahoja, jotka ovat tarkoitettuja runoilijoille. Nämä työskentelyapurahat ja erityiset nimikkoapurahat ovat haussa vuosittain toukokuussa. Apurahojen jakaminen on mahdollista liiton saamien lahjoitusten ja testamenttien myötä – tästä arvokkaasta teosta voimme varmasti esittää lämpimän kiitoksen kaikkien kirjailijoiden puolesta. Tulevina vuosina saamme mahdollisesti jakaa uusiakin nimikkoapurahoja.
”Apurahojen jakaminen on mahdollista liiton saamien lahjoitusten ja testamenttien myötä – tästä arvokkaasta teosta voimme varmasti esittää lämpimän kiitoksen kaikkien kirjailijoiden puolesta.”
Lisäksi työskentelyapurahojen jakoa mahdollistavat tekijänoikeusjärjestö Kopioston liitolle maksamat tekijänoikeuskorvaukset. Nämä korvaukset kertyvät kirjallisten teosten kopioinnista muun muassa oppilaitoksissa ja muissa instituutioissa. Liitto jakaa näistä korvauksista valtaosan apurahoina kirjallista työskentelyä varten. Näiden työskentelyapurahojen haku on vuosittain lokakuussa.
Työskentelyapurahojen lisäksi kirjailijoille tärkeitä apurahoja ovat kohdeapurahat. Kirjailijaliiton yhteydessä toimiva Kirjallisuuden edistämiskeskus KIDE jakaa kohdeapurahoja kaksi kertaa vuodessa: haut kirjailijoiden työvälineisiin tai muihin työn kannalta merkityksellisiin kohteisiin, esimerkiksi erilaisiin kaunokirjallisen työn edellyttämiin matkoihin, ovat vuosittain maalis- ja lokakuussa. KIDEn kautta kirjailijoiden hyväksi käytettävät varat ovat tekijänoikeuskorvauksia, yksityisen kopioinnin hyvitysmaksuja.
Apurahoista päättäviä tahoja on liitossa kaksi. Työskentelyapurahat ja nimikkoapurahat päättää liiton kirjallinen lautakunta, jossa on sekä vuosikokouksen suoraan lautakuntaan valitsemia jäseniä että jäseniä liiton johtokunnasta. KIDE apurahoista päättää valtuuskunta, jossa on niin ikään jäseniä liiton johtokunnasta mutta myös sisarjärjestöstämme Finlands svenska författareföreningenistä sekä yksi ulkopuolinen asiantuntija.
Liiton jakamat apurahat ovat pieniä ja ne täydentävät osaltaan kirjailijan mahdollisuutta tehdä työtään. Apurahojen rooli työskentelyn rahoittamisessa on yleisesti ottaen merkittävä, kirjailijan tulot koostuvat monesta eri lähteestä ja esimerkiksi kirjasta saatavat myyntitulot realisoituvat kirjailijan tilille kerran vuodessa ja jäävät muun muassa suomalaisten markkinoiden koostakin johtuen väistämättä usein melko vaatimattomiksi. Erilaiset pitkäjänteistä työskentelyä mahdollistavat säätiöiden ja valtion apurahat ovat välttämättömiä jotta monimuotoista kirjallisuutta syntyy.
Suvi Oinonen
Suomen Kirjailijaliiton toiminnanjohtaja
