Apuraha on yhä tärkeämpi

Apurahoitusta todella tarvitaan. Kirjailijat eivät elä pelkällä kirjamyynnillä, todetaan tuoreessa tulotutkimuksessa. Apurahojen määrän lisääminen ja niiden tason nostaminen on yksi Suomen Kirjailijaliiton tärkeimmistä tavoitteista.

 

Apurahat muodostavat merkittävän osan kirjailijoiden kokonaistuloista, ilmenee Suomen Kirjailijaliiton tilaamasta kyselytutkimuksesta. Tutkimuksen Kirjailijoiden taloudellinen asema Suomessa 2017 toteutti tutkimuspäällikkö Mikko Grönlund Turun yliopiston Brahea-keskuksesta. Edelliset vastaavat tutkimukset tehtiin vuosina 2010 ja 2005.

– Apurahat muodostavat merkittävän osan kokonaistuloista sille kirjailijajoukolle, joka on niitä saanut. Kolme neljästä pitää niitä erittäin merkittävänä tulonlähteenä toimeentulonsa kannalta, Mikko Grönlund toteaa.

 


“Apurahojen merkityksestä kertoo myös niiden osuus tutkimukseen osallistuneiden vuoden 2017 tuloista: 28 prosenttia.”


 

– Apurahoja erittäin merkittävänä tulonlähteenä pitävien vastaajien osuus näyttäisi olevan kasvussa. Suurimpia apurahoja saaneista käytännössä kaikki pitivät niitä erittäin merkittävänä oman toimeentulonsa kannalta. Apurahojen merkityksestä kertoo myös niiden osuus tutkimukseen osallistuneiden vuoden 2017 tuloista: 28 prosenttia.

Vastaajien viime vuonna saamien apurahojen kokonaismäärä oli siis yli neljännes heidän tuloistaan. Apurahojen merkitys kirjailijoiden toimeentulolle onkin olennainen.

 

Apurahoja yhä harvemmille

Kyselyyn vastanneista 225 kirjailijasta reilusti yli puolet, 59 prosenttia, kertoi saaneensa apurahaa vuonna 2017. Apurahaa saaneiden kirjailijoiden joukko on kuitenkin pienentynyt, kun sitä verrataan aikaisempien tutkimusten lukuihin. Vuonna 2010 apurahaa kertoi saaneensa 69 prosenttia ja viisi vuotta aiemmin 72 prosenttia vastaajista.

Tuoreessa tutkimuksessa noin joka neljännellä oli valtion apuraha ja joka neljännellä jonkin yksityisen tahon, esimerkiksi säätiön, myöntämä apuraha. 41 % ei ollut saanut apurahoja lainkaan. Sekä valtion että yksityisen tahon myöntämä apuraha oli samana vuonna joka kymmenennellä vastaajalla. Tämä on selvästi vähemmän kuin vuonna 2010, jolloin noin joka viidennellä vastaajalla oli sekä valtion että yksityisen tahon myöntämä apuraha.

Vuonna 2017 saaduista apurahoista valtion apurahoja oli noin 60 prosenttia.

Lähes kolme neljäsosaa apurahaa saaneista vastaajista piti apurahoitusta erittäin merkittävänä toimeentulolleen. Viidennes piti saamansa apurahaa toimeentulonsa kannalta kohtalaisen merkittävänä ja vain alle kymmenesosa vähäisenä. Vuosien mittaan apurahojen merkitys on kasvanut, sillä vuonna 2010 apurahaa saaneista vastaajista kaksi kolmasosaa piti apurahaa erittäin merkittävänä toimeentulonsa kannalta.

 


Kukaan vähintään 6 700 euron apurahan saanut ei pitänyt sen merkitystä vähäisenä.


 

Mitä suurempi apuraha on, sitä tärkeämmäksi se koetaan oman toimeentulon kannalta. Käytännössä kaikki, joiden apuraha oli vähintään 11800 euroa, pitivät saamaansa apurahaa erittäin merkittävänä. 11800 euroa on hiukan yli puolet valtion taiteilija-apurahan vuotuisesta määrästä ja mahdollistaa noin puolen vuoden työskentelyjakson. Vastaajista, joiden apuraha oli 6700 – 11799 euroa, kolme neljäsosaa piti apurahoitusta itselleen ja työnteolleen erittäin merkittävänä. Kukaan vähintään 6700 euron apurahan saanut ei pitänyt sen merkitystä vähäisenä. Sen sijaan alle 3400 euron apurahan saaneista vastaajista joka neljäs piti apurahan merkitystä vähäisenä ja vain joka kolmas erittäin merkittävänä.

 

Hajonta suurta

Minkä kokoisia apurahoja kirjailijat sitten saivat? Vastaajien vuonna 2017 saamien apurahojen mediaani oli 9250 euroa. Hajonta oli suurta. Alakvartiili oli 5000 euroa, mikä tarkoittaa, että vähiten apurahaa saanut neljännes oli saanut viisituhatta euroa tai vähemmän. Yläkvartiili oli puolestaan noin 19150 euroa, eli neljännes apurahaa saaneista oli saanut tuon summan tai enemmän. Vajaa puolet, 43 prosenttia apurahan saaneista oli saanut yli 11800 euroa apurahaa. Noin joka kuudes oli saanut apurahaa alle 3400 euroa.

Suurimpia apurahoja saivat useimmiten miehet, mahdollisesti myös aiempaa useammin. Tutkimukseen vastanneista, apurahan saaneista miehistä 11800 euron tai suuremman apurahan oli saanut yli puolet, 52 prosenttia. Kahdeksan vuotta sitten heitä oli 41 prosenttia. Naisilla suurimpia apurahoja saavien osuus pysyi edelleen suunnilleen vuoden 2010 tasolla, 37 prosentissa. Naiset saivat sen sijaan pienempiä, alle 3400 euron apurahoja jonkin verran useammin ja miehet taas harvemmin kuin aiemmin.

 


Alle 45-vuotiaat pärjäsivät yhä paremmin suurempien apurahojen hakijoina.


 

Miten ikä ja samalla mahdollisesti kirjallisen uran vaihe vaikuttavat apurahan saamiseen? Vähintään 65-vuotiaat, virallisessa eläkeiässä olevat kirjailijat saivat eniten pieniä, alle 3400 euron apurahoja. Vuoden 2010 tutkimuksessa näin pienelle apurahoitukselle pääsi tai juuttui viidennes tämän ikäisistä, nyt yli puolet. Alle 45-vuotiaat puolestaan pärjäsivät yhä paremmin suurempien apurahojen hakijoina ja olivat suurin ikäryhmä 6700 – 11799 euron suuruisten apurahojen saajien joukossa. Nuorten kirjailijoiden osuus nousi myös yli 11800 euron suuruisten apurahojen saajien joukossa 42 prosentista 46 prosenttiin.

Pienen, alle 3400 euron suuruisen apurahan saaneista joka neljäs teki oman ilmoituksensa mukaan jotain muuta työtä voidakseen tehdä myös kirjailijan työtä. Heidän osuutensa on seitsemässä vuodessa kasvanut. Kun apuraha on riittävän suuri, muuta työtä ei tarvitse tehdä niin usein. Puolet niistä, joiden apuraha oli yli 11800 euroa, pystyikin keskittymään täysipäiväisesti kirjailijan ammattiin. Toisaalta suurimpia apurahoja saaneistakin vastaajista kolmannes teki edelleen muita töitä voidakseen myös kirjoittaa.

 

Julkaisutahti vaikuttaa

Julkaisutahti vaikuttaa huomattavasti mahdollisuuteen saada etenkin isompia apurahoja. Keskimäärin vuoden, kahden välein julkaisevista yli kolmannes nautti suurinta, yli 11800 euron apurahaa, kun taas ne, jotka julkaisivat harvemmin kuin neljän vuoden välein, jäivät käytännössä ilman apurahoitusta.

Mikko Grönlund arvioi, että julkaisutahdin vaikutus apurahoihin on monitahoinen ja saattaa jopa vaikuttaa eri suuntiin yksilöllisesti. Toisaalta suuremmat apurahat mahdollistavat tehokkaamman työskentelyn ja kiivaan julkaisutahdin, toisaalta menestys kirjailijana saattaa parantaa myös apurahojen saantia. Vaikutus saattaa tapahtua myös toiseen suuntaan, eli julkaisutahdin hidastuminen vähentää mahdollisuutta saada apurahoja – mutta julkaisutahdin hidastuminen voi johtua nimenomaan apurahojen vähenemisestä.

 


“Toisaalta suuremmat apurahat mahdollistavat tehokkaamman työskentelyn ja kiivaan julkaisutahdin, toisaalta menestys kirjailijana saattaa parantaa myös apurahojen saantia.”


 

Tutkimuksesta selviää, että suuremmat apurahat, käytännössä siis pidemmät apurahakaudet ja mahdollisuus keskittyä kokonaan kaunokirjalliseen kirjoittamiseen, lisäsivät muutenkin kaunokirjallisen työn ”tuottavuutta” eli kokonaistuloa, jonka kirjailija työstään sai.

Kirjailijoiden, jotka eivät saaneet apurahoja, kaunokirjallisesta työstä saamat mediaanitulot olivat vain 850 euroa. Kirjailijoiden, jotka saivat vain valtion apurahaa, tulot olivat kaikkein korkeimmat: 5400 euroa. Sekä valtion että yksityisen tahon myöntämää apurahaa saaneiden kirjailijoiden keskiansiot kaunokirjallisesta työstä olivat 2080 euroa.

Kirjailijaliiton toimintasuunnitelmaan on kirjattu tavoite vaikuttaa siihen, että apurahojen määrä kasvaa ja niiden taso kohoaa nykyisestä.

– Ryhdymme edistämään apurahojen määrän lisäämistä ja niiden tason nostamista yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoin, kertoo Kirjailijaliiton puheenjohtaja Sirpa Kähkönen.

– Maaliskuussa eduskuntavaalien alla järjestämme taiteilijoiden ja poliitikkojen tapaamistilaisuuden usealla paikkakunnalla.

Kirjailija Tomi Kontio osallistui opetus- ja kulttuuriministeriön asettamaan Taide- ja taiteilijapolitiikan suuntaviivat -työryhmään Valtion kirjallisuustoimikunnan edustajana ja kertoi siellä kirjailijantyön ja kirjailijoiden toimeentulon erityispiirteistä.

– Työryhmän raportissa, joka luovutettiin kulttuuriministeri Sampo Terholle lokakuun lopussa, otetaan esille taiteilija-apurahan riittämättömyys. Myel-maksun jälkeen apurahansaajalle jää käteen 1500 euroa, kun esimerkiksi suomalaisten kokonaisansioiden keskiarvo on yli 3300 euroa.

Työryhmä esitti, että valtion taiteilija-apurahojen taso nostetaan puolitoistakertaiseksi, eli 31 000 euroon vuodessa. Työryhmä esitti myös taiteen ja kulttuurin osuuden nostamista yhteen prosenttiin valtion talousarvion kokonaismenoista.

 


“Taiteilija-apurahan tason tulee olla sellainen, että sillä voi keskittyä aidosti sen työn tekemiseen, johon apuraha on tarkoitettu.”


 

– Näihin esityksiin on helppo yhtyä, toteaa Kirjailijaliiton toiminnanjohtaja Suvi Oinonen.

– Taiteilija-apurahojen tason jälkeenjääneisyys on ollut pitkään tiedossa, toivottavasti asiat nyt todella korjataan. Taiteilija-apurahan tason tulee olla sellainen, että sillä voi keskittyä aidosti sen työn tekemiseen, johon apuraha on tarkoitettu ja että se vastaa taiteilijoiden osaamista ja työn vaativuutta ja merkittävyyttä. Suomalaiselle kirjallisuudelle apurahoitus on elintärkeää. Pienellä kielialueella ja markkinalla harva kirjailija elää kirjan myynnistä saatavilla tilityksillä.

 

 


Teksti: Pauliina Susi

JULKAISTU KIRJAILIJA-LEHDESSÄ 4/2018