Kirjailijan taloudellinen asema Suomessa -tutkimus: Apurahoituksen merkitys suomalaiselle kirjallisuudelle kasvanut entisestään

Tänään julkaistu tutkimus kirjailijoiden taloudellisesta asemasta Suomessa osoittaa, että kirjailijoiden tulot kertyvät monesta eri lähteestä, tulot ovat epävakaat ja tuloerot kirjailijakunnan sisällä ovat kasvaneet edellisen, vuonna 2010 toteutetun, tutkimuksen jälkeen merkittävästi. Apurahoituksen merkitys kirjailijan työn mahdollistajana on puolestaan kasvanut entisestään. Apurahat muodostavat reilun neljänneksen (28 %) kirjailijoiden kokonaistuloista.

Tutkimuksen toteutti Turun Yliopiston Brahea-keskus Suomen Kirjailijaliiton toimeksiannosta. Nyt valmistunut tutkimus on sarjassaan viides: edelliset tutkimukset on tehty vuosien 2010, 2005, 2001 ja 1999 tuloista. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada tietoa kirjailijoiden tuloista ja tulonlähteistä. Tutkimuksen vastaajat olivat Suomen Kirjailijaliiton jäseniä.

 

Kirjailijan tulot kertyvät lukuisista eri lähteistä

Kaunokirjalliseen työhön perustuvia tuloja ovat kirjan myynnistä saadut tekijänpalkkiot, tulot ulkomailta, lainauskorvaukset, tulot kirjoista tehdyistä dramatisoinneista, tulot käsikirjoitustöistä sekä muut tekijänoikeuskorvaukset. Näiden lisäksi kirjailijoille merkittäviä ovat apurahat sekä muut kirjailijan työhön liittyvät tulot, kuten esiintymispalkkiot, tulot kirjoittamisen opettamisesta sekä tulot muista kirjoitustöistä.

Kaunokirjallisesta työstä saatujen tulojen mediaani oli 2 294 euroa vuodessa – vähiten ansaitsevan neljänneksen (alakvartiili) tulo oli 504 euroa ja eniten ansaitsevan neljänneksen (yläkvartiili) 9 350 euroa. Mediaanitulo oli 294 € korkeampi kuin seitsemän vuotta aiemmin (v. 2010 2 000 €), mutta yläkvartiili oli sen sijaan noussut lähes kaksinkertaiseksi (v. 2010 4 800 €). Tuloerot kirjailijakunnan sisällä ovat näin ollen kasvaneet merkittävästi.

Kaunokirjalliseen työhön perustuvista tuloista 54 % oli kustantajalta saatuja teosten myynnin mukaisia tilityksiä. Kirjamyynnin osuus jää siis kirjailijan tulonmuodostuksessa suhteellisen pieneksi.

Lainauskorvaus, tekijänoikeuslakiin perustuva korvaus kirjastolainaamisesta, muodosti 27 % kaunokirjallisen työn tuloista. Vuonna 2010 toteutetussa tutkimuksessa lainauskorvauksen osuus kaunokirjallisista tuloista oli vain 4 %. Lainauskorvauksen tason nosto pohjoismaiselle tasolle vuonna 2017 näkyykin selkeästi prosenttiosuuden nousuna. Huomionarvoista kuitenkin on, että kirjailijoiden mediaanitulo on noussut vuoden 2010 jälkeen 294 euroa, vaikka lainauskorvauksen taso on noussut.

 

Apurahojen rooli entistä merkittävämpi

Erilaiset apurahat muodostavat merkittävän osan kirjailijoiden tuloista. Vuonna 2017 apurahojen mediaani oli 9 250 euroa, ja apurahat muodostivat reilun neljänneksen (28 %) kokonaistuloista.

Kun lasketaan yhteen verolliset tulot kaunokirjallisesta työstä ja muista kirjailijan työhön liittyvistä töistä sekä saadut apurahat, muodostuu kirjailijan vuosiansion mediaaniksi 11 000 euroa. Kirjailijoiden vuositulot sijoittuvatkin selkeästi Tilastokeskuksen määrittelemän pienituloisuuden tulorajan alapuolelle (14 430 € vuonna 2016).

Selvästi yli puolet (59 %) sai apurahaa vuonna 2017. Apurahaa saaneiden kirjailijoiden osuus näyttää kuitenkin olevan laskussa. Vuonna 2010 apurahaa saaneiden osuus oli 69 % ja vuonna 2005 72 %.

Kolme neljäsosaa (71 %) piti saamaansa apurahaan erittäin merkittävänä toimeentulonsa kannalta. Apurahojen merkitys kirjallisen työn mahdollistajana on entisestään kasvanut, sillä vuoden 2010 tutkimuksessa 66 % piti saamaansa apurahoitusta erittäin merkittävänä.

 

Esikoisteos julkaistaan keskimäärin 36-vuotiaana

Tutkimus antaa tietoa kirjailijakunnasta myös laajemmin. Valtaosa (78 %) oli julkaissut useampaa kuin yhtä kirjallisuuden lajia, kolme neljäsosaa (76 %) oli kirjailijanuransa aikana julkaissut useamman kuin yhden kustantajan kautta ja keskimäärin kirjailijat julkaisivat teoksen 1,5 vuoden välein. Koulutustaso oli kokonaisuudessaan varsin korkea, sillä kahdella kolmasosalla (66 %) oli vähintään alemman korkeakouluasteen koulutus.

Kirjailijat olivat julkaisseet esikoiskirjansa keskimäärin 36-vuotiaana. Vuonna 2011 esikoiskirjailijan iän mediaani oli 33 vuotta, joten mediaani näyttää hieman nousseen. Kirjailijat julkaisevat myös virallisen eläkeiän jälkeen: hieman yli puolet (52 %) vähintään 65-vuotiaista vastaajista oli julkaissut kirjan vuonna 2017 tai 2018.

Vastaajilta kysyttiin myös siitä, missä muodossa heidän kirjojaan on julkaistu vuoden 2010 jälkeen. Yli puolen (58 %) teoksia oli julkaistu sähkökirjana, vuonna 2010 vastaava luku oli 16 %.

 

Tutkimusraportti ja tuloksia avaavat diagrammit verkkosivuillamme:
www.kirjailijaliitto.fi/medialle/tulotutkimus-2018

 


Lisätietoja

tutkimuspäällikkö Mikko Grönlund
Turun Yliopisto, Brahea-keskus
p. 044 5947 545
mikko.s.gronlund@utu.fi


Haastattelupyynnöt

viestintäpäällikkö Anna Chydenius
Suomen Kirjailijaliitto ry
p.  044 757 4156
anna.chydenius@kirjailijaliitto.fi