Tilastoja ja tutkimuksia

Tilastoja kirjailijoista

Suomalainen kirjailija julkaisee esikoiskirjansa keskimäärin 33 vuoden ikäisenä. Kirjailijaliiton vuonna 2010 teettämän tutkimuksen mukaan kirjailijoiden keski-ikä esikoiskirjan julkaisemisen aikaan on laskenut: 65-vuotiaat ja tätä vanhemmat kirjailijat ovat julkaisseet esikoisteoksensa keskimäärin 35-vuotiaana, 45–64-vuotiaat kirjailijat 34-vuotiaana ja alle 45-vuotiaat kirjailijat keskimäärin 27-vuotiaana.

Uusia kirjoja syntyy tiheään tahtiin, keskimäärin 1,5 vuoden välein, monet kirjailijat julkaisevat kirjan joka vuosi. Kirjailijat säilyttävät työvireensä ja valtaosa yli 65-vuotiaista julkaisee edelleen. Suurin osa kirjailijoista julkaisee teoksia useammassa kuin yhdessä kirjallisuuden lajissa.

esikoiskirjailijan-ikä2

 

Kirjailijoiden toimeentulo

Kirjailijaliiton vuona 2010 toteuttamassa tutkimuksessa puolet vastaajista ilmoitti tekevänsä kirjailijan työnsä ohella muuta työtä. 16 % vastaajista oli kirjailijan työn ohella jatkuva työ- tai virkasuhde, ja 66 % vastaajista ilmoitti käyvänsä töissä tilapäisesti. 60 % vastaajista ilmoitti tekevänsä kirjailijan työhön liittyviä tilapäistöitä.

tilapäistöiden laatu

Kirjailijoiden mediaaniansio kaunokirjallisesta työstä vuonna 2010 oli 2000 euroa vuodessa. Erilaiset apurahat muodostavat merkittävän osan kirjailijakunnan toimeentulosta – apurahoitus ja muu kirjailijan ammattiin liittyvä tulo nostavat kirjailijan mediaanitulon 9745 euroon vuodessa.

kirjailijan-tulot-kokonaisuudessaan

Suomalaista kirjallisuutta ei synny ilman apurahoitusta. Suomen kielialueella ja pienillä markkinoilla vain harva kirjailija saa toimeentulonsa pelkästään kirjamyynnistä. Jo 3000 kappaleen kirjamyynti on Suomessa erinomainen saavutus. Kirjailijan kukkarossa se tarkoittaa noin 9000 euron tuloa 1-2 vuoden työstä.

75 %:lle kirjailijoista apuraha on erittäin merkittävä tulonlähde. Kirjailijan keskimääräinen apuraha on 8500 euroa vuodessa. Apurahoja myöntävät julkisen sektorin lisäksi erilaiset säätiöt ja rahastot.

Taiteen apurahoitus on Suomessa pohjoismaisittain tarkasteltuna alhaisella tasolla. Apurahoituksen tasoa olisi nostettava ja pitkäaikaisia työskentelyapurahoja lisättävä. Apurahoituksella turvataan suomalaisen kirjallisuuden monimuotoisuus.

tulojen jakauma

apurahat

 

Tilastoja Kirjailijaliitosta

Kirjailijaliiton jäsenmäärä on noussut vuosittain 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Tällä hetkellä liittoon kuuluu noin 765 kirjailijaa.

jäsenmäärä

Kirjailijaliiton jäsenistä vuonna 2017 on miehiä 49,41 % ja naisia 50,59 %. Naisten määrä ylitti miesten määrän ensi kertaa vuonna 2016. Vuonna 2007 naisten osuus oli 49,28 % ja miesten 50,72%. Vuonna 1997 suhde oli 45,20 % naisia ja 54,80 % miehiä.

Jäsenten keski-ikä on 58,5 vuotta. Liiton jäsenistä 58 % asuu Etelä-Suomessa, 19 % Länsi- ja Sisä-Suomessa, 10 % Lounais-Suomessa,  5 % Itä-Suomessa, 3% Pohjois-Suomessa ja 2 % Lapissa. 3 % jäsenistöstä asuu ulkomailla.

Suomi maailman kielten joukossa

Maailmassa puhutaan YK:n koulutus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon arvion mukaan tällä hetkellä noin 6000 eri kieltä. Kielten määrä uhkaa tulevaisuudessa kuitenkin pienentyä huomattavasti, sillä Unescon arvioiden mukaan useimmilla maailman alueilla noin 90 % kielistä tulee korvautumaan dominoivalla vieraalla kielellä seuraavan sadan vuoden aikana.

Määrittääkseen kielen uhanalaisuuden tason Unesco käyttää termejä vulnerable eli uhanalainen, definitely endangered, ehdottomasti uhanalainen, severely endangered, vahvasti uhanalainen, critically endangered, kriittisesti uhanalainen ja extinct, sukupuuttoon kuollut (vuodesta 1950 lähtien). Unescon arvioiden mukaan maailman 6000 kielestä noin 43 % on tällä hetkellä enemmän tai vähemmän uhanalaisia ja tulee katoamaan meneillään olevan vuosisadan loppuun mennessä. Suurinta osaa maailman kielistä käytetään vain elämän tietyillä osa-alueilla tai kieltä ei esimerkiksi opeteta kouluissa äidinkielisille puhujille juuri lainkaan. Oikeus oman kielen laaja-alaiseen käyttöön ei kaikkialla ole itsestäänselvyys.

Jo tällä hetkellä noin puolet maailman väestöstä puhuu jotakin kymmenestä suurimmasta kielestä: kielitilastojen kärjessä ovat kiina, hindi, englanti ja espanja. Vaikka suomen kieli mielletään usein pieneksi kieleksi, on suomi maailman kielten joukossa hyvinkin suuri ja elinvoimainen: suomen kieli on yksi yli miljoonan puhujan kielistä, joita on maailmassa vain parisataa.

Suomea äidinkielenään puhuvia ihmisiä on noin 5,2 miljoonaa. Suomessa suomen kielen asema on vahva ja vakiintunut. Suomi on yksi Suomen valtion virallisista kielistä, se siirtyy sukupolvelta toiselle ja sitä käytetään aktiivisesti vuorovaikutuksen, ajattelun, luovuuden ja identiteetin kielenä. Suomeksi kirjoitettavalla kirjallisuudella on keskeinen sija suomenkielisen kieli-identiteetin tukijana sekä kielen ylläpitäjänä ja sen uudistajana.

Suomenkielinen kirjallisuus elää myös Suomen rajojen ulkopuolella sekä käännöksinä että alkuperäiskielisinä teoksina. Suomen kieltä voi opiskella useassa yliopistossa ympäri Eurooppaa (mm. Saksassa, Ranskassa, Romaniassa) sekä esimerkiksi Etelä-Koreassa, Kiinassa, Kanadassa ja Venäjällä. Tarkka listaus löytyy Opetushallituksen (entinen CIMO) internetsivuilta.

Lähteet:

Anhava, Jaakko: Maailman kielet ja kielikunnat. Gaudeamus 2009
Opetushallitus (entinen CIMO): oph.fi, cimo.fi
Unesco Atlas of the World’s Languages in Danger unesco.org

maailman-kielet

 

 

Tutkimuksia

Kirjailijaliiton palkkiokysely
Kirjailijaliiton tekemä jäsenkysely kirjoitustöistä ja esiintymisistä maksettavista palkkioista, 2014

Kirjailijaliiton residenssikysely
Kirjailijaliiton vuonna 2014 toteuttamassa kyselyssä kartoitettiin residensseihin liittyviä toiveita ja tarpeita.

Luova kasvu ja taiteilijan toimeentulo
Opetus- ja kulttuuriministerin selvitys, 2010

Taiteilijan asema – Taiteilijakunnan rakenne, työ ja tulonmuodostus
Taiteen edistämiskeskuksen tutkimus, 2010

Kirjailijoiden taloudellinen asema Suomessa 2010
Turun yliopiston tutkimus kirjailijoiden taloudellisesta asemasta vuonna 2010

Kirjailijoiden taloudellinen asema Suomessa 2005
Turun yliopiston tutkimus kirjailijoiden taloudellisesta asemasta vuonna 2005

Cuporen tutkimuksia ja selvityksiä
Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus CUPOREn tutkimuksia ja selvityksiä