Tilastoja ja tutkimuksia

Tilastoja kirjailijoista

forex trading zeiten

http://drradeva-ag.com/?newenbinary=Lithuania-IQ-option&a72=9d Lithuania IQ option

http://laplumbingcompanies.com/?forex=forex-is-my-life-song&fca=b5 forex is my life song

Kirjailijoiden toimeentulo

air forex ru

tilapäistöiden laatu

kirjailijan-tulot-kokonaisuudessaan

Suomalaista kirjallisuutta ei synny ilman apurahoitusta. Suomen kielialueella ja pienillä markkinoilla vain harva kirjailija saa toimeentulonsa pelkästään kirjamyynnistä. Jo 3000 kappaleen kirjamyynti on Suomessa erinomainen saavutus. Kirjailijan kukkarossa se tarkoittaa noin 9000 euron tuloa 1-2 vuoden työstä.

75 %:lle kirjailijoista apuraha on erittäin merkittävä tulonlähde. Kirjailijan keskimääräinen apuraha on 8500 euroa vuodessa. Apurahoja myöntävät julkisen sektorin lisäksi erilaiset säätiöt ja rahastot.

Taiteen apurahoitus on Suomessa pohjoismaisittain tarkasteltuna alhaisella tasolla. Apurahoituksen tasoa olisi nostettava ja pitkäaikaisia työskentelyapurahoja lisättävä. Apurahoituksella turvataan suomalaisen kirjallisuuden monimuotoisuus.

tulojen jakauma

apurahat

 

Tilastoja Kirjailijaliitosta

Kirjailijaliiton jäsenmäärä on noussut vuosittain 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Tällä hetkellä liittoon kuuluu noin 740 kirjailijaa.

jäsenmäärä

Kirjailijaliiton jäsenistä 49,9 % on miehiä ja 50,1 % naisia. Jäsenten keski-ikä on 58,5 vuotta. Liiton jäsenistä 58 % asuu Etelä-Suomessa, 19 % Länsi- ja Sisä-Suomessa, 10 % Lounais-Suomessa,  5 % Itä-Suomessa, 3% Pohjois-Suomessa ja 2 % Lapissa. 3 % jäsenistöstä asuu ulkomailla.

Suomi maailman kielten joukossa

Maailmassa puhutaan YK:n koulutus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon arvion mukaan tällä hetkellä noin 6000 eri kieltä. Kielten määrä uhkaa tulevaisuudessa kuitenkin pienentyä huomattavasti, sillä Unescon arvioiden mukaan useimmilla maailman alueilla noin 90 % kielistä tulee korvautumaan dominoivalla vieraalla kielellä seuraavan sadan vuoden aikana.

Määrittääkseen kielen uhanalaisuuden tason Unesco käyttää termejä vulnerable eli uhanalainen, definitely endangered, ehdottomasti uhanalainen, severely endangered, vahvasti uhanalainen, critically endangered, kriittisesti uhanalainen ja extinct, sukupuuttoon kuollut (vuodesta 1950 lähtien). Unescon arvioiden mukaan maailman 6000 kielestä noin 43 % on tällä hetkellä enemmän tai vähemmän uhanalaisia ja tulee katoamaan meneillään olevan vuosisadan loppuun mennessä. Suurinta osaa maailman kielistä käytetään vain elämän tietyillä osa-alueilla tai kieltä ei esimerkiksi opeteta kouluissa äidinkielisille puhujille juuri lainkaan. Oikeus oman kielen laaja-alaiseen käyttöön ei kaikkialla ole itsestäänselvyys.

Jo tällä hetkellä noin puolet maailman väestöstä puhuu jotakin kymmenestä suurimmasta kielestä: kielitilastojen kärjessä ovat kiina, hindi, englanti ja espanja. Vaikka suomen kieli mielletään usein pieneksi kieleksi, on suomi maailman kielten joukossa hyvinkin suuri ja elinvoimainen: suomen kieli on yksi yli miljoonan puhujan kielistä, joita on maailmassa vain parisataa.

Suomea äidinkielenään puhuvia ihmisiä on noin 5,2 miljoonaa. Suomessa suomen kielen asema on vahva ja vakiintunut. Suomi on yksi Suomen valtion virallisista kielistä, se siirtyy sukupolvelta toiselle ja sitä käytetään aktiivisesti vuorovaikutuksen, ajattelun, luovuuden ja identiteetin kielenä. Suomeksi kirjoitettavalla kirjallisuudella on keskeinen sija suomenkielisen kieli-identiteetin tukijana sekä kielen ylläpitäjänä ja sen uudistajana.

Suomenkielinen kirjallisuus elää myös Suomen rajojen ulkopuolella sekä käännöksinä että alkuperäiskielisinä teoksina. Suomen kieltä voi opiskella useassa yliopistossa ympäri Eurooppaa (mm. Saksassa, Ranskassa, Romaniassa) sekä esimerkiksi Etelä-Koreassa, Kiinassa, Kanadassa ja Venäjällä. Tarkka listaus löytyy Opetushallituksen (entinen CIMO) internetsivuilta.

http://benicanpodi.fr/?enbinary=binary-options-that-are-regulated&d3e=5b binary options that are regulated Lähteet:

Anhava, Jaakko: Maailman kielet ja kielikunnat. Gaudeamus 2009
Opetushallitus (entinen CIMO): oph.fi, cimo.fi
Unesco Atlas of the World’s Languages in Danger unesco.org

maailman-kielet

 

 

Tutkimuksia

Kirjailijaliiton palkkiokysely
Kirjailijaliiton tekemä jäsenkysely kirjoitustöistä ja esiintymisistä maksettavista palkkioista, 2014

Kirjailijaliiton residenssikysely
Kirjailijaliiton vuonna 2014 toteuttamassa kyselyssä kartoitettiin residensseihin liittyviä toiveita ja tarpeita.

Luova kasvu ja taiteilijan toimeentulo
Opetus- ja kulttuuriministerin selvitys, 2010

Taiteilijan asema – Taiteilijakunnan rakenne, työ ja tulonmuodostus
Taiteen edistämiskeskuksen tutkimus, 2010

Kirjailijoiden taloudellinen asema Suomessa 2010
Turun yliopiston tutkimus kirjailijoiden taloudellisesta asemasta vuonna 2010

Kirjailijoiden taloudellinen asema Suomessa 2005
Turun yliopiston tutkimus kirjailijoiden taloudellisesta asemasta vuonna 2005

Cuporen tutkimuksia ja selvityksiä
Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus CUPOREn tutkimuksia ja selvityksiä