Kirjailijaliiton tavoitteet 2015-2019

kirjailijaliitto_tavoitteet-kansi

 

Monipuolista suomenkielistä kirjallisuutta syntyy vain, jos sen luomista tuetaan – kirjailijat tarvitsevat työhönsä valtion tukea.

Kirjailijaliitto toimii kirjailijan työn edellytysten parantamiseksi: apurahoituksen tason ja määrän nostamiseksi, sosiaaliturvan parantamiseksi, tekijänoikeuspolitiikan kehittämiseksi, kotimaisten kirjamarkkinoiden tukemiseksi ja suomalaisten lukutaidon ja sivistyksen varmistamiseksi.

Kirjailijan työtä on rahoitettava

Suomenkielisen kirjallisuuden markkinat ovat pienet: noin 3000 kappaleen myynti on erinomainen saavutus, kirjailijalle se tarkoittaa suurin piirtein 9000 euron tuloa vuoden tai kahden työstä.

Apurahoitus on kirjailijalle erittäin tärkeä tulomuoto ja kirjallisen työn mahdollistaja. Jotta kirjakaupoissa on monipuolisesti myytävää ja kirjastossa lainattavaa, ja jotta kotimaista kirjallisuutta voidaan viedä ulkomaille, on myös valtion tuettava kirjailijoiden työskentelyä.

Valtion taiteilija-apurahan euromääräinen taso on jäänyt jälkeen yksityisten säätiöiden apurahoista 15–30 %. Valtion vuosiapuraha on 20 070 euroa, kun yksityisten säätiöiden pieninkin vuosiapuraha on 22 000 euroa. Valtion apurahan taso ei ole pysynyt mukana ansiotasokehityksessä eikä siinä ole otettu huomioon täysimääräisenä Myel-vakuutusmaksuja, jotka tulivat pakollisina voimaan vuonna 2009. Apurahan on mahdollistettava täysipainoinen taiteellinen työskentely.

Kirjastoapuraha on kirjailijoille ja kääntäjille yksi tärkeimmistä kirjallisuuden apurahoista. Kirjastoapurahan taso oli vielä 1990-luvun alussa noin 3 miljoonaa euroa vuodessa eli nykyrahassa 4,4 miljoonaa. Vuonna 2013 kirjastoapurahaa jaettiin 2,7 miljoonaa euroa eli reaalinen lasku on ollut 40 %.

taiteilija-apurahan määrä

Toimenpiteet:

  • Valtion taiteilija-apurahan määrä nostetaan 1850 euroon / kk eli 22 200 euroon vuodessa.
  • Valtion taiteilija-apurahojen kokonaismäärä nostetaan vähintään 600:aan nykyisestä 545:stä.
  • Kirjastoapurahan määräytymisperusteita muutetaan: Nykyinen määräytymisperuste eli 10 % kirjastojen aineistohankinnoista nousee vähintään 12 %:iin.
  • Kirjastoapurahan osana oleva avustus sairaille ja iäkkäille kirjailijoille säilytetään ja avustuksen tulorajoja nostetaan.

 

Sosiaaliturvaa on kehitettävä

Kirjailijat maksavat apurahoistaan Maatalousyrittäjien eläkevakuutusta (MYEL) ja muusta työtulostaan Yrittäjien eläkevakuutusta (YEL). Järjestelmä on sekava ja samaan työpanokseen kohdistuu kaksinkertainen vakuutusmaksu. Lisäksi järjestelmä kerryttää huonosti eläkettä suhteessa vakuutusmaksujen suuruuteen. Valtion ylimääräinen taiteilijaeläke paikkaa taiteilijoiden riittämätöntä eläketurvaa. Myönnettävien taiteilijaeläkkeiden määrässä ei kuitenkaan ole huomioitu taiteilijakunnan huomattavaa kasvua ja suurten ikäluokkien tuloa eläkeikään. Hakijoista eläkkeen saa vain noin joka kymmenes hakija (12 % / 2013). Vuonna 2013 hakijoita oli 495 ja eläkkeen sai 61 henkilöä. Eläke on täysimääräisenä noin 1 300 euroa/kk.

Toimenpiteet:

  • Vapaiden taiteilijoiden ei-työsuhteinen eläketurva siirretään kokonaisuudessaan maatalousyrittäjien eläkelain piiriin ja vakuutetaan Melassa.
  • Ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden määrää lisätään asteittain 100:aan vuosittain myönnettävään eläkkeeseen.

 

Tekijänoikeuspolitiikka oikeudenmukaiseksi

Kirjailijan tulot taiteellisesta työstä ovat tekijänoikeustuloja – tekijänoikeudet ovat kirja-alan kivijalka. Lainsäädännöllä on taattava tekijöille heidän moraaliset oikeutensa sekä oikeus korvauksiin teosten käytöstä. Suomessa on hyvin toimivat tekijänoikeusjärjestöt, joiden toimintaedellytykset tulee turvata lainsäädännöllä. Piratismi on harmaan talouden muoto, johon valtiovallan tulee puuttua.

Kirjailijaliitto vaikuttaa myös kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanasto ry:n kautta tekijänoikeuslainsäädäntöön. Sanaston työn tuloksena lainauskorvaus on nyt säädetty kattamaan myös opetus- ja tutkimuskirjastot. Tavoitteena on nostaa lainauskorvaus pohjoismaiselle tasolle. Kirjailijaliitto pyrkii varmistamaan, että tekijänoikeuteen ei tehdä uusia rajoituksia ja teosten käyttöä helpottavia sopimuslisenssejä kehitetään, ja että tekijänoikeuslaissa määritellään riittäviä keinoja piratismin estämiseen.

 

Kotimaisia kirjamarkkinoita on tuettava

Veropolitiikka on arvovalintoja ja mahdollisuus tehdä merkittävää kulttuuri- ja sivistyspolitiikkaa. Kirjailijaliitto työskentelee sen puolesta, että kirjat, myös sähkökirjat, luetaan alempaan arvonlisäverokantaan. Kirjan alempi verotus on arvovalinta lukemisen, sivistyksen sekä kansallisen kielen ja kulttuurin elinvoimaisuuden puolesta. Kirjan verotus verottaa lukemista!

kirjan_arvolisävero

Toimenpiteet:

  • Alemmat arvolisäkannat säilytetään ja kirjat, myös sähkökirjat, luetaan alempaan arvolisäkantaan 2015–2019.

 

Varmistetaan suomalaisten lukutaito ja sivistys

Kirjallisuuden saatavuus kaikille kansalaisille on panostus kulttuuriseen pääomaan ja sivistykselliseen tasa-arvoon. Sivistyksellisen tasa-arvon turvaaminen tukee kansantaloutta ja estää tehokkaasti syrjäytymistä. Lukeminen on jokaisen perusoikeus. Hyvä lukutaito mahdollistaa integroitumisen yhteiskuntaan ja turvaa yksilön inhimillisen kasvun ja hyvinvoinnin. Suomen kattava ja laadukas kirjastoverkosto tukee perustuslaillisia sivistyksellisiä oikeuksia.

Toimenpiteet:

  • Kirjastoille korvamerkitään kehittämisvaroja
  • Vähälevikkisen kirjallisuuden ostotuella varmistetaan laadukkaat, riittävät ja ajantasaiset aineistohankinnat. Ostotukeen ei kohdisteta leikkauksia.
  • Kirjastojen asema helposti saavutettavana kunnallisena lähipalveluna turvataan.
  • Lukutaitoa ja lukemisharrastusta edistävä toiminta on valtion erityisessä suojeluksessa ja toimintaa tuetaan pitkäjänteisesti.

kirjailijaliitto_tavoitteet1

 

Kirjailija luo työpaikkoja

kirjailija_työpaikat