Historia

Vuonna 2017 Suomen Kirjailijaliitto täytti 120 vuotta.

120_logo_verkkoon

Me tahdoimme kuulla kaikuvan
oman kielemme korkealla,
Suomen toukohon, toivohon luotettavan,
Suomen viljasta voimaa vuotettavan,
johon pysty ei harmaja halla.

Eino Leino

 

Eino Leino kirjoitti oheisen juhlarunon Suomen Kirjailijaliiton varsinaiseen perustavaan kokoukseen, joka pidettiin 10.10.1897. Liiton ensimmäisiä jäseniä olivat muun muassa Hilja Haahti, Ilmari Kianto, Eino Leino ja Maila Talvio.

kivelle_perustettu_pieni

Kirjailijaliiton perustaminen liittyi yleiseen ammatillisen liikkeen heräämiseen 1800-luvun lopulla. Muiden Pohjoismaiden kirjailijaliitot perustettiin samoihin aikoihin. Kirjailijat olivat ensin jäseninä Taiteilijaseurassa kunnes 22.5.1897 pidettiin muun muassa J.H. Erkon, Santeri Ingmanin, Teuvo Pakkalan ja Vilho Soinin aloitteesta Suomen Kaunokirjailijaliiton perustava kokous.

Senaatti vahvisti liiton säännöt 6.10.1897, jonka jälkeen varsinainen liiton perustava kokous pidettiin 10.10.1897 eli nykyisenä suomalaisen kirjallisuuden ja Aleksis Kiven päivänä. Kirjailijaliiton johtokunnan ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Santeri Ingman (Ivalo) ja sihteerinä Alpo Noponen. Liiton nimi muutettiin Suomen Kirjailijaliitoksi vuonna 1906.

Liiton toiminta oli aluksi, noin vuoteen 1919 saakka, lähinnä kirjallisia illanviettoja, juhlia sekä julkaisujen toimittamista. Liitto järjesti ensimmäisen juhlailtaman 5.11.1898 Seurahuoneella ja tilaisuudessa myytiin ensimmäistä Kaunokirjailijaliiton juhlajulkaisua, johon olivat kirjoittaneet mm. Juhani Aho, Eino Leino, Ilmari Kianto, Hilja Haahti ja Maila Talvio. Liitolla oli aktiivista julkaisutoimintaa, liiton julkaisu Kirjallinen albumi ilmestyi säännöllisesti vuosina 1897–1930.

Vuonna 1920 liitto aloitti edunvalvontatyön. 15.11.1920 jätettiin oikeusministeriölle lausunto liiton lainvalmistelutoimikunnan ehdotuksesta tekijänoikeuslaiksi. Samassa kuussa jätettiin valtiovarainministeriölle kirjelmä, jossa kehotettiin eduskuntaa myöntämään varoja kirjailijaeläkkeisiin, kirjelmässä kiinnitettiin huomiota kirjailijaeläkkeiden vähäiseen määrään ja niiden pienuuteen. Vuoden 1920 aikana aloitettiin myös normaalikustannussopimuksen laatiminen. Vuonna 1929 YLE myönsi kirjailijoille oikeuden saada korvaus teostensa esittämisestä radiossa.

Kirjailijaliitto teki ensimmäisen aloitteen kirjastokorvauksista (nykyinen kirjastoapuraha) vuonna 1935. Laki kirjastokorvauksista saatiin Suomeen 1.1.1963.

Kirjailijaliiton apuraharahastot perustettiin 1920-luvulla, ja liitto muutti omaan huoneistoon Runeberginkatu 32:een 27.4.1929.

Dosentti Kai Häggmanin kirjoittama Kivelle perustettu – Suomen Kirjailijaliitto 1897–2017 (Otava) julkaistiin Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivänä 10.10.2017.

Katso liite:
Suomen Kirjailijaliiton johtokunnat 1897-2018

logo1 logo2

logo3 logo4

 

historia2

Kirjailijaliiton sihteeri Iivo Härkönen työhuoneessaan Runeberginkatu 32:ssa Helsingissä. Kuva: SKS KIA