Tekijänoikeus
Tekijänoikeus on luovalla työllä ansaitsemisen perusta. Se suojaa kirjallista teosta ja antaa kirjailijalle yksinoikeuden määrätä teoksensa käytöstä.
Tekijällä on yksinoikeus päättää teoksensa käytöstä. Se, joka haluaa käyttää teosta, tarvitsee siihen luvan tekijältä.
Tekijänoikeus muodostuu taloudellisista ja moraalisista oikeuksista. Taloudellisiin oikeuksiin kuuluvat oikeus valmistaa teoksesta kappaleita, teoskappaleiden levittäminen ja teoksen julkinen esittäminen. Moraaliset oikeudet suojaavat tekijän persoonaa siten, että tekijän nimi täytyy mainita teoksen yhteydessä.
Kuinka tekijänoikeus syntyy?
Tekijänoikeus ja tekijänoikeuden suoja syntyvät teoksen luomishetkellä suoraan lain nojalla. Saadakseen suojaa teoksen täytyy olla itsenäinen ja omaperäinen eli ylittää teoskynnys. Tekijänoikeutta ei tarvitse eikä voi rekisteröidä. Säilyttämällä itsellään alkuperäiskappaleen käsikirjoituksesta kirjailija voi osoittaa olevansa teoksen luoja.
Mitä tekijänoikeus suojaa ja mitä ei?
Tekijänoikeus suojaa taiteellisen ja kirjallisen teoksen persoonallista ilmaisumuotoa. Se on muodon suojaa. Tekijänoikeus ei suojaa teoksen aihetta, ajatuksia eikä tietosisältöjä. Se ei ulotu teoksen sisältämiin tietoihin tai ideoihin. Se ei myöskään rajoita keskustelua teoksista eikä estä kritiikin esittämistä.
Tekijänoikeussuojan kesto
Tekijänoikeus on voimassa tekijän elinajan ja 70 vuotta hänen kuolemastaan. Suoja-aika on sama koko Euroopan Unionin alueella. Suoja-ajan jälkeen teokset ovat vapaasti käytettävissä. Moraaliset oikeudet sen sijaan eivät vanhene. Teosta tulee käyttää aina tekijän nimi mainiten ja teoksen moraalisia oikeuksia kunnioittaen.
Tekijänoikeuden luovuttaminen
Tekijä voi luovuttaa oikeutensa teokseen kokonaan tai osittain. Käytännössä tekijänoikeuksien kokonaisluovutus on harvinaista, osittaisluovutukset puolestaan ovat yleisiä.
Tyypillisesti kirjailija luovuttaa "viipaleita" tekijänoikeudestaan erilaisiin käyttötarkoituksiin. Näitä viipaleoikeuksia ovat muun muassa elokuvaoikeus, oikeus dramatisoida teos kuunnelmaksi tai näyttämölle ja oikeus kääntää teos muille kielille. Kirjallisen teoksen erilaista käyttötavoista lisää sivuilla muut kirjailijan sopimukset ja kustannussopimus.
Tekstin käytöstä sovitaan etukäteen ja kirjallisesti
Kirjailijan luoma teos on hänen omaisuuttaan. Laki edellyttää, että sen käyttämiseen pyydetään lupa tekijältä itseltään tai hänen oikeudenomistajiltaan. Lupa täytyy pyytää aina etukäteen. Kaikesta tekstin käytöstä tehdään kirjallinen sopimus ja korvauksesta sovitaan erikseen. Lähtökohtana tulee pitää sitä, että kirjailijalle maksetaan tekstin käytöstä. Joissakin käyttötilanteissa sopimus tehdään tekijöitä edustavan järjestön, kuten Sanaston, kanssa.
Rajoituksia tekijän yksinoikeuteen
Yksityishenkilöllä on oikeus kopioida teosta omaan käyttöönsä. Laittomasti kopioidun teoskappaleen kopiointi yksityiseenkin käyttöön on kielletty.
Sitaattioikeus tarkoittaa sitä, että teoksesta saa lainata otteita "hyvän tavan mukaisesti tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. "Sallitun lainauksen laajuus kaunokirjallisuudessa täytyy harkita tapauskohtaisesti. Esimerkiksi sitaattien käyttö mainostarkoitukseen ei kuulu siteeraamisoikeuden piiriin. Lisäksi kokonaisen runon lainaaminen ei ole siteerausta, vaan siihen tarvitaan aina lupa.
Sopimuslisenssit
Sopimuslisenssillä tarkoitetaan teosten käyttöluvista sopimista keskitetysti tekijöitä laajasti edustavan, opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymän järjestön kanssa. Sopimuslisenssijärjestö sopii teosten käytöstä edustamiensa tekijöiden puolesta. Kirjallisuuden tv-ja radiokäyttöä hoitaa tekijänoikeusjärjestö Sanasto, valokopiointilupia ja digitaalisen kopioinnin lupia hoitaa Kopiosto. Kirjailijaliitto on Sanaston ja Kopioston jäsenjärjestö.
Tekijänoikeusjärjestöjen tekijänoikeuskorvaukset
Kirjailijan kannalta keskeisin tekijänoikeuskorvaus on lainauskorvaus. Lainauskorvaus on korvausta siitä, että teokset ovat lainattavissa yleisissä kirjastoissa. Lainauskorvausta maksaa tekijänoikeusjärjestö Sanasto.
Muita tekijänoikeuskorvauksia ovat muun muassa Sanaston kautta näkövammaisten kirjastolainoista maksettavat Celia-korvaukset ja kirjallisten teosten julkisen esittämisen korvaukset, Teosto-korvaukset, mikäli teoksia on sävelletty, sekä tekijänoikeusjärjestö Kopioston keräämät valokopiointikorvaukset, joita liitto käyttää apurahoihin. Myös yksityisen kopioinnin hyvitysmaksua kanavoituu kirjailijoille sekä Kopioston kautta että Kirjallisuuden edistämiskeskuksen kautta.
Lue lisää tekijänoikeudesta:
- Opetusministeriö
- Tekijänoikeusneuvoston lausunnot
- Tekijänoikeuslaki ja asetus
- Kopiosto
- Sanasto
- Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus
- Teosto