Edesmenneen kirjailijan omaisille

Kirjailijan tekijänoikeudet periytyvät perintökaaren  mukaan kuten muukin omaisuus. Oikeudet ovat voimassa 70 vuotta tekijän kuolemasta.

Kirjailijan kuoleman jälkeen hänen perillisensä, oikeudenomistajat, päättävät tekstin käytöstä, antavat käyttölupia, tekevät sopimuksia ja ottavat vastaan tekijänoikeuskorvaukset. Suoja-aika on kaikissa Euroopan Unionin jäsenmaissa 70 vuotta tekijän kuolemaa seuraavan vuoden alusta. 

Perinnön kautta siirtyneisiin tekijänoikeuksiin kuuluvat sekä taloudelliset että moraaliset oikeudet. Käyttölupia antaessaan oikeudenomistajat huolehtivat siitä, että tekstiä käytetään kirjailijan moraalisia oikeuksia kunnioittaen.

Tekijänoikeudet perukirjassa

Tekijänoikeudet merkitään perunkirjoituksessa omaisuusluetteloon, mutta niille ei lasketa verotusarvoa. Korkein hallinto-oikeus on ratkaisussaan vuonna 2004 todennut, ettei perillisille siirtynyttä oikeutta kirjailijan teoksiin voida pitää sellaisena omaisuutena, josta on suoritettava perintöveroa.

Käytännön neuvoja perikunnille

Jos perillisiä on useita, he muodostavat yhdessä kirjailijan perikunnan. Asioiden hoitamista helpottaa, jos he valitsevat keskuudestaan yhden henkilön asioimaan ulkopuolisten kanssa. Muut valtuuttavat asioiden hoitajan kirjallisella valtakirjalla edustamaan perikuntaa.

Perikunnalle tekijänoikeuksista tuleva tulo on pääomatuloa. Palkkion maksaja pidättää siitä pääomaveron (28% vuonna 2011). Perikunta ei tarvitse verokorttia, mutta sillä tulee olla yksilöintitunnus, joka voi olla edesmenneen kirjailijan sosiaaliturvatunnus. Perikunta tekee veroilmoituksen huhti-toukokuussa. Jos perillisiä on vain yksi, täytyy hänen verotuksessa eritellä tekijänoikeuden perusteella saatu pääomatulo omaksi tulolähteekseen. Perilliselle tai testamentin saajalle tekijänoikeustulo on aina pääomatuloa.

Kirjailijan omaisten eläketurva

Kirjailijan omaiset voivat olla oikeutettuja perhe-eläkkeeseen. Valtion ylimääräiseen taiteilija-eläkkeeseen liittyy harkinnanvarainen perhe-eläke, jota haetaan vapaamuotoisesti opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Mikäli kirjailijalla oli eläessään yrittäjäeläkevakuutus, kannattaa selvittää eläkevakuutusyhtiöstä, maksetaanko sen perusteella perhe-eläkettä. Lisätietoja voi kysyä Kirjailijaliiton lakimieheltä.

Tekijän kuolemasta ilmoitus Kirjailijaliitolle ja tekijänoikeusjärjestöille  

Tekijänoikeusjärjestöt, Kopiosto, Sanasto ja Teosto maksavat kollektiivikorvauksia myös perikunnille. Niille täytyy ilmoittaa tekijän kuolemasta. Tilityksiä varten niille toimitetaan ote perukirjasta ja tarvittavat valtakirjat. Tarkempia ohjeita löytyy järjestöjen kotisivuilta. Kirjailijaliitto maksaa edesmenneen jäsenensä omaisille sääntömääräisen hautausavustuksen.

Kirjailijantyöhön liittyvät materiaalit talteen

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkisto kerää ja tallentaa kirjailijoiden jälkeenjääneitä papereita. Arkistot, muistiinpanot, kirjeet, alkuperäiskäsikirjoitukset, valokuvat ja muut kirjailijan työhön liittyvät materiaalit säilyvät turvallisesti arkistossa ja palvelevat tutkimusta. Halutessaan omaiset voivat liittää arkistojen käyttöön ehtoja.

Työhuone on pala kulttuurihistoriaa

Kirjailijan työhuone on ainutlaatuinen pala kulttuurihistoriaa. Se kannattaa valokuvata, ja jos mahdollista, luetteloida huoneen esineet ja kirjat. Työhuoneita ja niiden esineistöä voidaan tallentaa museoihin. Oikeudenomistajat voivat tiedustella kotikunnan, maakuntamuseon tai muun museon kiinnostusta kirjailijan työhuoneen tallentamista kohtaan. Museot voivat myös tehdä työhuoneista kotisivuilleen "virtuaalihuoneita", joissa voi vierailla verkossa.