Suomen Kirjailijaliitto on suomenkielisten kaunokirjailijoiden valtakunnallinen järjestö. Liitto on perustettu vuonna 1897 ja sillä on noin 720 kirjailijan ammatissa toimivaa jäsentä. Kiitämme lausuntopyynnöstä ja haluamme lausua asiassa seuraavaa:
1. Tekijänoikeusalat työllistävät ja luovat hyvinvointia
Tekijänoikeusalat työllistävät EU-alueella suoraan ja epäsuorasti lähes 10 miljoonaa ihmistä, ja niiden osuus BKT:sta on 4,2 %. Suomessa tekijänoikeusalojen työllistävä ja kansantaloudellinen vaikutus on vieläkin suurempi.1 Todennäköisesti tekijänoikeusalojen merkitys vain kasvaa tulevaisuudessa.
On positiivista, että tiedonannossa korostetaan luovuuden merkitystä EU:n kilpailukyvylle. Luovan työn kannustavuutta tulee lisätä turvaamalla tekijöille sellaiset oikeudet, että heillä on mahdollisuus ansaita työllään elantonsa myös edelleen digitalisoituvassa toimintaympäristössä. Yhdennettyjä digitaalisia sisämarkkinoita ei saa luoda tekijöiden oikeuksien ja toimeentulon kustannuksella.
Taloudellisten näkökohtien lisäksi on tunnistettava ja tunnustettava taiteen ja kulttuurin itseisarvo ja niiden merkitys kulttuuriselle monimuotoisuudelle koko Euroopassa, ja niiden merkitys sivistykselle ja henkiselle hyvinvoinnille.
2. Tekijän oikeutta päättää teoksen alueellisesta käytöstä ei saa rajoittaa
Suomalaisen kaunokirjallisuuden kansainväliset käyttötilanteet ovat kasvussa. Kansainvälisiä oikeuden luovutuksia liittyy kirjallisuuden alalla muun muassa teoksen käyttöön elokuvissa ja musiikissa.
Teosten laaja saatavuus laillisten palvelujen kautta on kaikkien osapuolten intresseissä. Esimerkiksi EU-alueella toimivat av-alan järjestöt ovat yhdessä sitoutuneet parantamaan palvelujen siirrettävyyttä ja av-teosten tunnistettavuutta ja löydettävyyttä.
Joissain tilanteissa on tarkoituksenmukaista rajoittaa teoksen alueellista käyttöä. Esimerkiksi av-teosten osalta alueellisten yksinoikeuksien myöntäminen on usein välttämätöntä rahoituksen turvaamiseksi.
Teoksen alueellisen käytön laajuudesta päättäminen on keskeinen tekijälle kuuluva oikeus, eikä sitä tule häneltä poistaa. Sisältöpalvelujen rajat ylittävää saatavuutta ja palvelujen siirrettävyyttä tulee parantaa sopimuksiin perustuvin keinoin.
3. Pyrkimyksestä säätää tutkimukseen ja opetukseen liittyvistä sekä muista tekijänoikeuden poikkeuksista on luovuttava
Tutkimuskäytössä rajat ylittävä tilanne syntyy esimerkiksi, kun tutkimusta tehdään yhteistyössä useammassa jäsenvaltiossa sijaitsevien tutkimuslaitosten tai yliopistojen kesken sekä tutkimustuloksia julkaistaessa. Teosten käyttöön tutkimuksessa, erityisesti tiedon- ja tekstinlouhinnassa, tarvitaan sopimuksiin perustuvaa järjestelyä. Tämä on ainoa keino varmistaa toisaalta tekijöiden oikeuksien toteutuminen, toisaalta tiede- ja tutkijayhteisön mahdollisuus säilyttää aineisto myöhempää arviointia ja todentamista varten.
Opetuksen osalta rajat ylittävät tilanteet ovat harvassa, eikä opetuskäytöllä ole täten merkittävää sisämarkkinaulottuvuutta. Nykyinen säännös, joka sallii tekijänoikeuden rajoittamisen opetuksen havainnollistamisessa, harmonisoi riittävällä tavalla jäsenvaltioiden sisäisiä malleja. Suhteellisuus- ja toissijaisuusperiaatteiden mukaisesti asiasta ei tule säätää pakottavasti EU-tasolla.
4. Tekijänoikeuksien loukkauksiin on voitava puuttua nykyistä tehokkaammin
Tekijänoikeuksien täytäntöönpanoa on tehostettava ja erityisesti tietoverkossa tapahtuviin tekijänoikeuden loukkauksiin on voitava puuttua nykyistä tehokkaammin. Mainostajat ja verkkomaksupalveluja tarjoavat toimijat tulee valjastaa mukaan laittomien sivustojen toiminnan estämiseksi. Lisäksi tietoverkossa toimivat välittäjät on velvoitettava ottamaan aikaisempaa aktiivisempi rooli loukkausten ehkäisemisessä. Asianmukaisten oikeussuojakeinojen takaaminen tekijöille on toimivien sisämarkkinoiden ehdoton edellytys.
5. Tekijöiden oikeus kohtuulliseen korvaukseen ja kohtuullisiin sopimusehtoihin on taattava
On tärkeää, että tiedonannossa on nostettu esille tekijöiden oikeus kohtuuliseen korvaukseen. Kirjailija on teokseensa liittyvistä oikeuksista sopiessaan sekä taloudellisesti että tiedollisesti huomattavasti heikommassa asemassa kuin sopimuskumppanina toimiva kustantaja tai muu tuottajataho. Yksittäisen kirjailijan mahdollisuudet neuvotella sopimuksen ehdoista ovat rajalliset; erityisesti kustantajien yleisiin sopimusehtoihin on vaikea saada muutoksia. Kirjailijat eivät turvaudu oikeudenkäynteihin niihin liittyvän kuluriskin ja hyvien kustantajasuhteiden säilyttämisen takia silloinkaan, kun sopimusehdot ovat selvästi kohtuuttomat.
Kirjailijoiden ja muiden tekijöiden oikeus kohtuulliseen korvaukseen ja kohtuullisiin sopimusehtoihin tulee taata myös EU-tasolla. Kohtuullinen korvaus kuuluu tekijälle julkaisumuodosta ja jakelukanavasta riippumatta. Erityisenä ongelmana mainittakoon digitaalisten jakelukanavien kautta tapahtuvaan myyntiin ja siitä saataviin korvauksiin liittyvä heikko läpinäkyvyys.
Tekijänoikeuden luovutuksista maksettavien korvausten vähimmäistaso ja yksittäisten sopimusten yleiset ehdot tulisi määrittää kollektiivisopimuksin tekijöitä ja tuottajia edustavien järjestöjen kesken. Tämä on ainoa tehokas tapa puuttua epätasapainoon osapuolten neuvotteluasemissa ja turvata tekijöiden oikeus kohtuulliseen korvaukseen ja kohtuullisiin sopimusehtoihin.
6. Päätöksissä on otettava huomioon pienten kielialueiden erityispiirteet
Euroopan yksi vahvuuksista on sen kielellinen ja kulttuurillinen moninaisuus. Tämän turvaaminen on erityisen tärkeää. Luovan työn tulee olla kannattavaa siitä riippumatta, mitä kieltä käytetään ilmaisun välineenä. Tehtävät päätökset eivät saa johtaa kulttuurin ja taiteen kielelliseen tai muuhun yksipuolistumiseen.
Helsingissä 22.5.2015
SUOMEN KIRJAILIJALIITTO RY
1) Intellectual property rights intensive industries: contribution to economic performance and employment in the European Union. Industry-Level Analysis Report, September 2013. European Patent Office & Office for Harmonization in the Internal Market.
