Arkisto

Käännösoikeuksista sopiminen

Kuva: Tomi Kontio

Kuva: Tomi Kontio

LUETAAN LAKIA 3/2016 – Suomenkielistä kirjallisuutta viedään maailmalle yhä enemmän. Kirjallisuuden vientikeskuksen FILIn tilastoista selviää, että trendi on ollut nouseva koko 2010-luvun riippumatta siitä, käytetäänkö mittarina ulkomailla ilmestyneiden teosten kappalemäärää, kirjallisuusviennin taloudellista arvoa vai viennin maantieteellistä laajuutta. Lisäksi erittäin ilahduttavaa on se, että suomenkielinen kirjallisuus leviää maailmalla myös muihin taidemuotoihin, kuten elokuviksi muunnettuna. Käännösoikeuksia ja muita jatkokäyttöoikeuksia koskevat sopimukset saattavat parhaassa tapauksessa osoittautua taloudellisesti hyvinkin merkittäviksi, mikä on yksi hyvä lisäsyy olla tarkkana niistä neuvoteltaessa.

Kirjailijasta oman elämänsä kustantaja?

Lottaliina Pokkinen. Kuva: Tomi Kontio

Lottaliina Pokkinen. Kuva: Tomi Kontio

Moni kirjailija miettii uusia julkaisutapoja. Osa tekee niin siksi, että kustantamo on mennyt alta, osa siksi, että on syystä tai toisesta tyytymätön kustantamonsa panokseen. Monelle syy on myös taloudellinen. Tällä hetkellä kirjailija tienaa tekijänoikeuskorvauksina keskimäärin 2000 euroa vuodessa. Voisiko kirjailijan leipä leventyä itselliseksi ryhtymällä?

Kulttuuritekoja

Kuva: Tomi Kontio

Kuva: Tomi Kontio

TOIMINNANJOHTAJALTA 3/2016 – Kööpenhaminan yleisessä pohjoismaisessa kirjailijakokouksessa laadittiin ja allekirjoitettiin tärkeä julkilausuma. Julkilausuma koski korvausta, joka tulisi maksaa kirjailijoille julkisista kirjastoista tehdyistä lainoista, sekä korvausta niin sanotuista kirjabaareista tehdyistä lainoista. Kööpenhaminan kokous pidettiin toukokuussa 1919. Suomen Kirjailijaliiton delegaatioon tuossa kokouksessa kuuluivat kirjailijat Eino Kalima, Aino Kallas, Larin-Kyösti, Arvid Lydecken ja Anna-Maria Tallgren.

Paikantumisia

Kuva: Marjaana Malkamäki

Kuva: Marjaana Malkamäki

PÄÄKIRJOITUS 3/2016 – Meillä kirjailijoilla on aina ollut paikkamme ja tehtävämme suomalaisessa yhteiskunnassa. Niitä ovat määritelleet kulloisetkin historialliset ja yhteiskunnalliset tapahtumat, politiikka ja arvot. Historian saatossa meidät on mielletty esimerkiksi suurten kertomusten kirjoittajiksi tai kansallisen identiteetin rakentajiksi, kansan ja työn kuvaajiksi tai maaltamuuton ja kaupungistumisen kaltaisten sosiaalisten ilmiöiden raportoijiksi. Joskus meiltä on odotettu avoimen poliittisia sepitteitä ja kannanottoja ajankohtaiseen keskusteluun, joskus niistä pidättäytymistä.

Kirjakauppa on murroksessa – miten käy kirjan?

Mikko Parviainen. Kuva: Tomi Kontio

Mikko Parviainen. Kuva: Tomi Kontio

Kirjan tie kirjailijan pöydältä lukijan luo on pitkä. Periaatteessa yhtälö on yksinkertainen: kirjailijat haluavat kirjoittaa loistavia kirjoja, ja lukijat haluavat lukea hyviä tarinoita. Kirjakauppiaiden, kustantamojen ja kirjailijan päämäärä on sekin yhteinen: tuottaa ja myydä hyviä kirjoja. Se, miten kirja löytää lukijansa, on kuitenkin kirja-alan suurin haaste. Mitä useampi portti kirjan on ketjussa läpäistävä, sitä useampi taho siitä haluaa myös voittonsa.

Google Books – tekijänoikeussuojan tuolla puolen?

Kuva: Tomi Kontio

Kuva: Tomi Kontio

LUETAAN LAKIA 2/2016 – Yhdysvaltalaisen kirjailijajärjestö Authors’ Guildin yli vuosikymmenen kestänyt oikeustaistelu Googlea vastaan päättyi ikävällä tavalla, kun Yhdysvaltain korkein oikeus päätti huhtikuun lopulla, ettei se myönnä valituslupaa Google Books -palvelua koskevassa jutussa. Täten alemman oikeusasteen tuomio, jonka mukaan Google ei rikkonut kirjailijoiden tekijänoikeutta digitoidessaan palveluun luvatta miljoonia kirjoja, jäi voimaan. Miten on mahdollista, että tuomioistuin päätyi tällaiseen ratkaisuun, kun vaikkapa Suomen tekijänoikeuslain mukaan kyseessä olisi ollut selvä tekijänoikeuden loukkaus?

118. vuosi paketissa – 120. toimintavuosi häämöttää jo

Kuva: Tomi Kontio

Kuva: Tomi Kontio

TOIMINNANJOHTAJALTA 2/2016 – Huhtikuussa Kirjailijaliiton kevätkokous kokoontui Villa Kiveen käsittelemään liiton 118. toimintavuoden vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen. Liiton jäsenistö oli jälleen hyvin liikkeellä. Jo useana vuotena olemme toimistossa jännittäneet, mahdummeko enää Villa Kiveen vai etsimmekö lennosta isommat tilat kokoontumiselle. Toistaiseksi olemme juuri ja juuri mahtuneet – sopu sijaa antaa.

Kauppatavaraa?

Kuva: Marjaana Malkamäki

Kuva: Marjaana Malkamäki

PÄÄKIRJOITUS 2/2016 – ”Hyvin varustetuista kirjakaupoista” kuului takavuosien markkinointilause, jolla myytiin vähälevikkistä laatukirjallisuutta. Tällöin kaupattiin yleensä opusta, joka sisälsi runoja, esseitä tai novelleja, tai oli lajityypiltään vaikeasti luokiteltava. Myös kokeilevia ja kielellisesti kunnianhimoisia romaaneja voitiin mainostaa näin. Lause sisälsi piiloviestinä ajatuksen, että kaupan valikoima jätti toivomisen varaa, jos mainostettua kirjaa ei kaupan hyllyiltä löytynyt. Lause esitti kirjakauppiaalle haasteen: olen laatukirja. Ota minut myyntiin.

Kirjailija ylittää jälkensä

Essi Kummu. Kuva: Wilma Hurskainen

Essi Kummu. Kuva: Wilma Hurskainen

Vanhat teokset voivat saada kirjailijat nostalgisiksi tai vaivaantuneiksi, mutta niihin palaaminen voi myös tuoda rohkaisua epäröinnin hetkellä. Omien teosten uudelleenlukeminen jakaa kirjailijakuntaa. Jotkut vakuuttavat, etteivät puutu kirjaan sen jälkeen, kun teos on ilmestynyt.

Tekijänoikeussopimusten kohtuullisuus – missä mennään?

Kuva: Tomi Kontio

Kuva: Tomi Kontio

LUETAAN LAKIA 1/2016 – Tekijänoikeuslakiin lisättiin viime keväänä säännökset, joiden perusteella tuomioistuin voi sovitella kohtuutonta tekijänoikeussopimuksen ehtoa tai jättää sen huomioimatta. On positiivista, että luovan alan sopimuksissa ilmenevät ongelmat tunnistettiin. Valitettavasti lisäykset eivät kuitenkaan tuoneet merkittävää parannusta aiempaan. Käytännössä ainoa muutos on se, että sopimusten kohtuullistamista koskevat säännökset löytyvät nyt suoraan tekijänoikeuslaista.