Arkisto

Kielestä kieleen

Kuva: Marjaana Malkamäki

Kuva: Marjaana Malkamäki

PÄÄKIRJOITUS 3/2017 – Yksi mukavimmista hetkistä kirjailijan elämässä lienee se, kun hän saa tietää kirjansa kääntämisestä jollekin muulle kielelle. Käännettävä kirja voi olla tuore, ehkä hänen viimeisimpänsä, tai sitten jokin aiemmin, jopa kauan sitten, ilmestynyt teos. Mieluisa uutinen herättää paitsi kirjailijan uteliaisuuden myös odotuksia: mitä tästä nyt oikein seuraa? Uranostetta? Maailmanvalloitus? Taloudellinen menestys? Kansainvälinen bestseller?

Kirja mielii maailmalle – mitä kirjailija voi tehdä käännöksen eteen?

Kuva: Tomi Kontio

Kuva: Tomi Kontio

Kirjailija on käännösoikeuksien myymisen suhteen pattitilanteessa. Kirjaa on vaikea saada maailmalle ennen kuin ensimmäinen käännös siitä on tehty. Maailmalla kirjasta puolestaan kiinnostutaan vasta kun se on jo käännetty. Parisataasivuisen kirjan käännättäminen maksaa enemmän kuin kirjailija tienaa kirjasta keskivertomyynnillä Suomessa. Mitä enemmän on sivuja, sitä kalliimmaksi käännättäminen tulee. Mitä kirjailija voisi tehdä sen eteen, että hänen kirjansa julkaistaisiin myös ulkomailla?

Suutarin lapsen kengät

Kuva: Tomi Kontio

Kuva: Tomi Kontio

TOIMINNANJOHTAJALTA 3/2017 – Olen ollut liiton toiminnanjohtajana nyt seitsemän ja puoli vuotta. Toisinaan eri yhteyksissä on yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien kanssa tullut puhetta liiton pitkästä historiasta ja perustamisajankohdasta 1800-luvun lopulla. Minulta on kysytty liiton historiateoksesta: miltä ajalta liiton historia on kirjoitettu? Olen joutunut vastaamaan, ettei sitä ole tehty miltään ajalta – mutta onneksi olen samaan hengenvetoon voinut lisätä, että vuonna 2017 on. Silloin on kirjoissa ja kansissa liiton ensimmäiset 120 vuotta. ”Suutarin lapsilla ei siis ole kenkiä”, ovat jotkut todenneet.

Kirjasta elokuvaksi: oikeudet ja sopimukset

Kuva: Tomi Kontio

Kuva: Tomi Kontio

LUETAAN LAKIA 3/2017 – Kirja elää monessa eri taidemuodossa, joista yksi on elokuva. Suomessakin ilmestyy vuosittain useita pitkiä elokuvia, jotka perustuvat kaunokirjalliseen alkuperäisteokseen. Tänä syksynä ensi-iltansa saavat ainakin Ikitie (Antti Tuuri), Yösyöttö (Eve Hietamies), Tuntematon sotilas (Väinö Linna) ja Heinähattu, Vilttitossu ja Rubensin veljekset (Sinikka ja Tiina Nopola). Elokuvaamisoikeus on taloudellisesti erittäin arvokas oikeus. Kustannussopimus ei kata teoksen muuttamista elokuvaksi, vaan kirjailija sopii asiasta halutessaan tuotantoyhtiön kanssa. Sopimuskäytännöt ovat moninaisia, ja mahdollisiin tarjouksiin on tärkeää tutustua rauhassa. Kirjailijalla ja tuottajalla on oltava yhteinen näkemys dramatisoinnin toteuttamisesta.

Sähkökirjojen kirjastolainaaminen

Kuva: Tomi Kontio

Kuva: Tomi Kontio

LUETAAN LAKIA 2/2017 – Teosten lainaamisesta on säädetty EU-tasolla lainaus- ja vuokrausdirektiivissä (2006/115/EY). Sen mukaan jäsenvaltiot voivat poiketa tekijöiden ja lähioikeuksien haltijoiden yksinoikeudesta lainata teoksia yleisölle, jos ainakin tekijät saavat lainauksesta korvauksen. Suomessa lainaamista koskevat säännökset löytyvät tekijänoikeuslaista. Tekijällä on tekijänoikeuslain 2 §:n mukaan yksinoikeus määrätä teoskappaleiden levittämisestä yleisön saataviin myymällä, vuoraamalla tai lainaamalla. Lain 19 §:n mukaan levitysoikeus raukeaa, kun teoksen kappale on tekijän suostumuksella ensimmäisen kerran myyty tai muuten pysyvästi luovutettu. Tähän perustuu se, että kirjastot voivat lainata painettuja kirjoja asiakkaille ilman tekijän lupaa. Kuten direktiivissä edellytetään, tekijällä on kuitenkin oikeus saada lainaamisesta korvaus.

Siitä, missä muisti eksyy, alkaa tarina

Mila Teräs. Kuva: Tomi Kontio

Mila Teräs. Kuva: Tomi Kontio

”Kirjailijana olen koko ajan tekemisissä muistamisen kanssa. Kirjoitan oman elämänkokemukseni ja muistojeni läpi: tunnemuistojen, paikkamuistojen, kirjamuistojen.”

Mikä merkitys muistilla on kirjailijan työssä? Kysyimme Mila Teräkseltä, Risto Ahdilta ja Jani Niemiseltä.

Muistijälkiä

Kuva: Marjaana Malkamäki

Kuva: Marjaana Malkamäki

PÄÄKIRJOITUS 2/2017 – Muisti ja uni ovat tuttuja kirjailijan työssä. Muisti tallentaa tietoista maailmaa ja sen tapahtumia, uni katselee sisäänpäin ja kuvittaa alitajuntaa. Molemmat varastoivat asioita ja kerrostavat niitä mielen huoneisiin, joista myös kirjailijat ja muut taiteilijat ammentavat materiaalia töihinsä. Löytämänsä he valjastavat itseilmaisun ja itseymmärryksen palvelukseen ja onnistuvat parhaimmillaan lisäämään myös taiteen kokijan itseymmärrystä. Ihminen ei koskaan elä vain tässä ja nyt, vaikka saattaakin siihen pyrkiä. Elämä kirjoittaa meihin muistijälkiä. Joitakin niistä haluamme vaalimalla vaalia, osan haluaisimme mieluiten unohtaa, usein saman tien.

MYEL:ssä myötäistä tuulta

Kuva: Tomi Kontio

Kuva: Tomi Kontio

TOIMINNANJOHTAJALTA 2/2017 – Kirjoitin edellisessä Kirjailija-lehdessä 1/2017 eläkevakuutusjärjestelmän ongelmista ja mahdollisista ratkaisuista nykyisen tilanteen korjaamiseksi. Liitto on yhdessä muun muassa Suomen Taitelijaseuran kanssa esittänyt ei-työsuhteisen taiteilijan apurahojen ja taiteellisesta työstä saatavien tulojen eläkevakuuttamista kokonaisuudessaan MYEL-vakuutuksen eli maatalousyrittäjien eläkelain piirissä. Vuoden 2016 lopulla työnsä aloittanut opetus- ja kulttuuriministerin, sosiaali- ja terveysministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön yhteinen työryhmä jätti raporttinsa vähän ennen pääsiäistä ja teki ehdotuksia luovien alojen vahvistamiseksi Suomessa. Professori Anne Brunilan luotsaama monialainen työryhmä oli kartoittanut esteitä luovien alojen kehittymiselle ja teki konkreettisia ehdotuksia luoviin aloihin liittyvän elinkeinotoiminnan ja työllisyyden kehittämiseksi.

Sivistyksen hinta – ja arvo

Kuva: Marjaana Malkamäki

Kuva: Marjaana Malkamäki

PÄÄKIRJOITUS 1/2017 – Sivistysvaltio pitää ihanteinaan koulutusta ja tasa-arvoa, taidetta ja tiedettä, koska sivistyneen valtion päättäjät ymmärtävät niiden merkityksen demokraattiselle, avoimelle yhteiskunnalle ja kansalaisten henkiselle hyvinvoinnille. Sama pätee sivistysvaltion mediaan: se antaa taiteelle ja tieteelle palsta- ja ohjelmatilaa, käsittelee niitä laajasti ja monipuolisesti. Suomi täyttää tänä vuonna pyöreitä vuosia. Merkkipäiviään juhlii myös Suomen Kirjailijaliitto, joka perustettiin 120 vuotta sitten suomenkielisten kirjailijoiden yhdyssiteeksi. Kirjailijat ja kirjallisuus ovat osaltaan olleet muotoilemassa kansakuntamme sivistysihanteita. Miltä näyttää satavuotias Suomi sivistyksen, erityisesti kirjallisuuden, näkökulmasta?

Lukuaikapalvelut tulevat: Kirjojen Spotify vai myynnin piristysruiske?

Ville Toro. Kuva: Tomi Kontio

Ville Toro. Kuva: Tomi Kontio

Sähkökirjamyynti ei vielä vedä, mutta digitalisaatio tekee nyt vauhdilla tuloaan kirja-alalle luku- ja kuunteluaikapalveluina. Kirja-alalla ollaan yhtä mieltä siitä, että parhaimmassa tapauksessa ne pidentävät kirjan elinkaarta ja tavoittavat uusia lukijoita. Mutta miten ne vaikuttavat kirjamyyntiin ja kirjailijan tuloihin?