Arkisto

Hiljaisuuden lohtu – ja piina

Kuva: Marjaana Malkamäki

Kuva: Marjaana Malkamäki

PÄÄKIRJOITUS 4/2016 – Kirjailijan ja hiljaisuuden suhde lienee aina ollut ristiriitainen. Yhtäältä tarvitsemme kirjoittaessa rauhaa, jotta voimme keskittyä työhömme; toisaalta sen tulokset, kirjat, tarvitsevat huomiota ja näkyvyyttä löytääkseen lukijansa. Tämä on yksi kirjailijantyön perustavista paradokseista, jonka kanssa kukin meistä joutuu tekemään tuttavuutta, kuka mitenkin. Asiaa ei helpota se, että kustantajat ovat lakanneet markkinoimasta suurinta osaa kustantamistaan kirjoista ja tulleet näin sysänneeksi vastuun kirjan julkisuudesta kirjailijan (tai median) harteille. Kirjailijan ja lukijan väliseltä taipaleelta on kadonnut tienviittoja ja kanssakulkijoita, rahaa ja työtunteja. Tämä kaikki heijastuu väistämättä kirjailijoiden kokemukseen hiljaisuudesta ja sen arvosta.

Käännösoikeuksista sopiminen

Kuva: Tomi Kontio

Kuva: Tomi Kontio

LUETAAN LAKIA 3/2016 – Suomenkielistä kirjallisuutta viedään maailmalle yhä enemmän. Kirjallisuuden vientikeskuksen FILIn tilastoista selviää, että trendi on ollut nouseva koko 2010-luvun riippumatta siitä, käytetäänkö mittarina ulkomailla ilmestyneiden teosten kappalemäärää, kirjallisuusviennin taloudellista arvoa vai viennin maantieteellistä laajuutta. Lisäksi erittäin ilahduttavaa on se, että suomenkielinen kirjallisuus leviää maailmalla myös muihin taidemuotoihin, kuten elokuviksi muunnettuna. Käännösoikeuksia ja muita jatkokäyttöoikeuksia koskevat sopimukset saattavat parhaassa tapauksessa osoittautua taloudellisesti hyvinkin merkittäviksi, mikä on yksi hyvä lisäsyy olla tarkkana niistä neuvoteltaessa.

Kirjailijasta oman elämänsä kustantaja?

Lottaliina Pokkinen. Kuva: Tomi Kontio

Lottaliina Pokkinen. Kuva: Tomi Kontio

Moni kirjailija miettii uusia julkaisutapoja. Osa tekee niin siksi, että kustantamo on mennyt alta, osa siksi, että on syystä tai toisesta tyytymätön kustantamonsa panokseen. Monelle syy on myös taloudellinen. Tällä hetkellä kirjailija tienaa tekijänoikeuskorvauksina keskimäärin 2000 euroa vuodessa. Voisiko kirjailijan leipä leventyä itselliseksi ryhtymällä?