Arkisto

Muistijälkiä

Kuva: Marjaana Malkamäki

Kuva: Marjaana Malkamäki

PÄÄKIRJOITUS 2/2017 – Muisti ja uni ovat tuttuja kirjailijan työssä. Muisti tallentaa tietoista maailmaa ja sen tapahtumia, uni katselee sisäänpäin ja kuvittaa alitajuntaa. Molemmat varastoivat asioita ja kerrostavat niitä mielen huoneisiin, joista myös kirjailijat ja muut taiteilijat ammentavat materiaalia töihinsä. Löytämänsä he valjastavat itseilmaisun ja itseymmärryksen palvelukseen ja onnistuvat parhaimmillaan lisäämään myös taiteen kokijan itseymmärrystä. Ihminen ei koskaan elä vain tässä ja nyt, vaikka saattaakin siihen pyrkiä. Elämä kirjoittaa meihin muistijälkiä. Joitakin niistä haluamme vaalimalla vaalia, osan haluaisimme mieluiten unohtaa, usein saman tien.

MYEL:ssä myötäistä tuulta

Kuva: Tomi Kontio

Kuva: Tomi Kontio

TOIMINNANJOHTAJALTA 2/2017 – Kirjoitin edellisessä Kirjailija-lehdessä 1/2017 eläkevakuutusjärjestelmän ongelmista ja mahdollisista ratkaisuista nykyisen tilanteen korjaamiseksi. Liitto on yhdessä muun muassa Suomen Taitelijaseuran kanssa esittänyt ei-työsuhteisen taiteilijan apurahojen ja taiteellisesta työstä saatavien tulojen eläkevakuuttamista kokonaisuudessaan MYEL-vakuutuksen eli maatalousyrittäjien eläkelain piirissä. Vuoden 2016 lopulla työnsä aloittanut opetus- ja kulttuuriministerin, sosiaali- ja terveysministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön yhteinen työryhmä jätti raporttinsa vähän ennen pääsiäistä ja teki ehdotuksia luovien alojen vahvistamiseksi Suomessa. Professori Anne Brunilan luotsaama monialainen työryhmä oli kartoittanut esteitä luovien alojen kehittymiselle ja teki konkreettisia ehdotuksia luoviin aloihin liittyvän elinkeinotoiminnan ja työllisyyden kehittämiseksi.

Sivistyksen hinta – ja arvo

Kuva: Marjaana Malkamäki

Kuva: Marjaana Malkamäki

PÄÄKIRJOITUS 1/2017 – Sivistysvaltio pitää ihanteinaan koulutusta ja tasa-arvoa, taidetta ja tiedettä, koska sivistyneen valtion päättäjät ymmärtävät niiden merkityksen demokraattiselle, avoimelle yhteiskunnalle ja kansalaisten henkiselle hyvinvoinnille. Sama pätee sivistysvaltion mediaan: se antaa taiteelle ja tieteelle palsta- ja ohjelmatilaa, käsittelee niitä laajasti ja monipuolisesti. Suomi täyttää tänä vuonna pyöreitä vuosia. Merkkipäiviään juhlii myös Suomen Kirjailijaliitto, joka perustettiin 120 vuotta sitten suomenkielisten kirjailijoiden yhdyssiteeksi. Kirjailijat ja kirjallisuus ovat osaltaan olleet muotoilemassa kansakuntamme sivistysihanteita. Miltä näyttää satavuotias Suomi sivistyksen, erityisesti kirjallisuuden, näkökulmasta?

Lukuaikapalvelut tulevat: Kirjojen Spotify vai myynnin piristysruiske?

Ville Toro. Kuva: Tomi Kontio

Ville Toro. Kuva: Tomi Kontio

Sähkökirjamyynti ei vielä vedä, mutta digitalisaatio tekee nyt vauhdilla tuloaan kirja-alalle luku- ja kuunteluaikapalveluina. Kirja-alalla ollaan yhtä mieltä siitä, että parhaimmassa tapauksessa ne pidentävät kirjan elinkaarta ja tavoittavat uusia lukijoita. Mutta miten ne vaikuttavat kirjamyyntiin ja kirjailijan tuloihin?

Mitä yksityisen kopioinnin hyvitys tarkoittaa?

Kuva: Tomi Kontio

Kuva: Tomi Kontio

LUETAAN LAKIA 1/2017 – Suomen Kirjailijaliiton yhteydessä toimivan Kirjallisuuden edistämiskeskus KIDEn perustamisesta tuli viime vuonna kuluneeksi 30 vuotta. KIDE toteuttaa tehtäväänsä, kotimaisen kirjallisuuden edistämistä, muun muassa jakamalla kohdeapurahoja kirjailijan työvälineisiin ja matkoihin, järjestämällä koulutusta sekä tarjoamalla työskentelyresidenssejä. KIDEn toiminta rahoitetaan teosten yksityisestä kopioinnista maksettavasta hyvityksestä. Mutta mistä hyvityksessä tarkalleen on kyse?

Eläkejärjestelmän kipupisteet ja lääkitys

Kuva: Tomi Kontio

Kuva: Tomi Kontio

TOIMINNANJOHTAJALTA 1/2017 – Kirjoitin kolme vuotta sitten Kirjailija-lehdessä 1/2014 kuulumisia sosiaali- ja terveysministeriön luovien alojen asioita selvittäneestä työryhmästä, joka oli juuri jättänyt loppuraporttinsa. Työryhmässä oli esillä kirjailijoiden ja muiden niin sanottujen vapaiden, ei-työsuhteisten, taiteilijoiden eläkeasiat. Työryhmän enemmistön kantana oli, ettei eläkeasioissa ole ongelmaa. Eriävän mielipiteen jättivät itseni lisäksi Taidemaalariliiton edustaja sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön edustaja – tahot, joilla on paras asiantuntemus taitelijoiden asioista. Eläkeasioita on tuon tyrmäyksen jälkeenkin pidetty esillä – viimeksi esittelin eläkejärjestelmän ongelmia Säätytalolla niin sanotussa kulttuuriministerin pyöreän pöydän tilaisuudessa tammikuussa. Kirjailijoiden näkökulmasta eläkevakuutusjärjestelmässä on kolme isoa ongelmaa.

Matkalla maailmalle

Kuva: Tomi Kontio

Kuva: Tomi Kontio

TOIMINNANJOHTAJALTA 4/2016 – Kirjallisuuden vientikeskus FILI tiedotti syksyllä, että suomalaisen kirjallisuusviennin arvo nousi viime vuonna 8 % edellisvuoteen verrattuna. Suomen teemamaasatsaus Frankfurtin kirjamessuilla vuonna 2014 näyttää kannattaneen, sillä kyseessä on uusi ennätys. Kirjallisuus ei ole tavanomaista vientitavaraa. Keuruulla tai Porvoossa ei lastata rekkoja täyteen kirjoja ja viedä niitä Eurooppaan tai laivata konteissa ison rapakon taakse. Kirjallisuuden vienti on monimutkaisempi kuvio.

Tutkimustietoa kirjailijoiden tekijänpalkkioista ja sopimuksista

Kuva: Tomi Kontio

Kuva: Tomi Kontio

LUETAAN LAKIA 4/2016 – Euroopan komissio julkaisi alkusyksystä laajan tutkimuksen, joka käsittelee kirjailijoille, kääntäjille, journalisteille ja graafikoille maksettuja tekijänpalkkioita kymmenessä EU-maassa. Ainoana Pohjoismaana mukana tutkimuksessa oli Tanska. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten erot jäsenvaltioiden lainsäädännössä vaikuttavat tekijöille maksettuihin palkkioihin ja sisämarkkinoiden toimintaan. Palkkioihin ja tekijänoikeussopimuksiin liittyvää lainsäädäntöä ei toistaiseksi ole juurikaan harmonisoitu EU-tasolla.