Arkisto: Poiminta

Lukuaikapalvelut tulevat: Kirjojen Spotify vai myynnin piristysruiske?

Ville Toro. Kuva: Tomi Kontio

Ville Toro. Kuva: Tomi Kontio

Sähkökirjamyynti ei vielä vedä, mutta digitalisaatio tekee nyt vauhdilla tuloaan kirja-alalle luku- ja kuunteluaikapalveluina. Kirja-alalla ollaan yhtä mieltä siitä, että parhaimmassa tapauksessa ne pidentävät kirjan elinkaarta ja tavoittavat uusia lukijoita. Mutta miten ne vaikuttavat kirjamyyntiin ja kirjailijan tuloihin?

Kirjailijasta oman elämänsä kustantaja?

Lottaliina Pokkinen. Kuva: Tomi Kontio

Lottaliina Pokkinen. Kuva: Tomi Kontio

Moni kirjailija miettii uusia julkaisutapoja. Osa tekee niin siksi, että kustantamo on mennyt alta, osa siksi, että on syystä tai toisesta tyytymätön kustantamonsa panokseen. Monelle syy on myös taloudellinen. Tällä hetkellä kirjailija tienaa tekijänoikeuskorvauksina keskimäärin 2000 euroa vuodessa. Voisiko kirjailijan leipä leventyä itselliseksi ryhtymällä?

Kirjakauppa on murroksessa – miten käy kirjan?

Mikko Parviainen. Kuva: Tomi Kontio

Mikko Parviainen. Kuva: Tomi Kontio

Kirjan tie kirjailijan pöydältä lukijan luo on pitkä. Periaatteessa yhtälö on yksinkertainen: kirjailijat haluavat kirjoittaa loistavia kirjoja, ja lukijat haluavat lukea hyviä tarinoita. Kirjakauppiaiden, kustantamojen ja kirjailijan päämäärä on sekin yhteinen: tuottaa ja myydä hyviä kirjoja. Se, miten kirja löytää lukijansa, on kuitenkin kirja-alan suurin haaste. Mitä useampi portti kirjan on ketjussa läpäistävä, sitä useampi taho siitä haluaa myös voittonsa.

Kirjailija ylittää jälkensä

Essi Kummu. Kuva: Wilma Hurskainen

Essi Kummu. Kuva: Wilma Hurskainen

Vanhat teokset voivat saada kirjailijat nostalgisiksi tai vaivaantuneiksi, mutta niihin palaaminen voi myös tuoda rohkaisua epäröinnin hetkellä. Omien teosten uudelleenlukeminen jakaa kirjailijakuntaa. Jotkut vakuuttavat, etteivät puutu kirjaan sen jälkeen, kun teos on ilmestynyt.

Toinen olohuoneemme

Sari Malkamäki ja Silene Lehto. Kuva: Tomi Kontio

Sari Malkamäki ja Silene Lehto. Kuva: Tomi Kontio

Silene Lehto, Sari Malkamäki ja Marko Kitti kertovat, miten kirjastot tekivät heistä kirjailijoita. Miten pitäisi suhtautua siihen, etteivät kirjat välttämättä ole tulevaisuuden kirjastoissa enää pääroolissa?

Kansakunnan kaapin päälle vai häpeäpaaluun?

Kirsti Ellilä. Kuva: Tomi Kontio

Kirsti Ellilä. Kuva: Tomi Kontio

Sen kritiikin jokainen kirjailija muistaa elämänsä loppuun asti. Esikoisteokseensa kohdistuneen, valtakunnan suurimmassa lehdessä ilmestyneen. On se sitten ollut myönteinen tai kielteinen. Tai on sitä ikinä ilmestynyt tai ei.