Arkisto: Luetaan lakia

Kirjasta elokuvaksi: oikeudet ja sopimukset

Kuva: Tomi Kontio

Kuva: Tomi Kontio

LUETAAN LAKIA 3/2017 – Kirja elää monessa eri taidemuodossa, joista yksi on elokuva. Suomessakin ilmestyy vuosittain useita pitkiä elokuvia, jotka perustuvat kaunokirjalliseen alkuperäisteokseen. Tänä syksynä ensi-iltansa saavat ainakin Ikitie (Antti Tuuri), Yösyöttö (Eve Hietamies), Tuntematon sotilas (Väinö Linna) ja Heinähattu, Vilttitossu ja Rubensin veljekset (Sinikka ja Tiina Nopola). Elokuvaamisoikeus on taloudellisesti erittäin arvokas oikeus. Kustannussopimus ei kata teoksen muuttamista elokuvaksi, vaan kirjailija sopii asiasta halutessaan tuotantoyhtiön kanssa. Sopimuskäytännöt ovat moninaisia, ja mahdollisiin tarjouksiin on tärkeää tutustua rauhassa. Kirjailijalla ja tuottajalla on oltava yhteinen näkemys dramatisoinnin toteuttamisesta.

Sähkökirjojen kirjastolainaaminen

Kuva: Tomi Kontio

Kuva: Tomi Kontio

LUETAAN LAKIA 2/2017 – Teosten lainaamisesta on säädetty EU-tasolla lainaus- ja vuokrausdirektiivissä (2006/115/EY). Sen mukaan jäsenvaltiot voivat poiketa tekijöiden ja lähioikeuksien haltijoiden yksinoikeudesta lainata teoksia yleisölle, jos ainakin tekijät saavat lainauksesta korvauksen. Suomessa lainaamista koskevat säännökset löytyvät tekijänoikeuslaista. Tekijällä on tekijänoikeuslain 2 §:n mukaan yksinoikeus määrätä teoskappaleiden levittämisestä yleisön saataviin myymällä, vuoraamalla tai lainaamalla. Lain 19 §:n mukaan levitysoikeus raukeaa, kun teoksen kappale on tekijän suostumuksella ensimmäisen kerran myyty tai muuten pysyvästi luovutettu. Tähän perustuu se, että kirjastot voivat lainata painettuja kirjoja asiakkaille ilman tekijän lupaa. Kuten direktiivissä edellytetään, tekijällä on kuitenkin oikeus saada lainaamisesta korvaus.

Mitä yksityisen kopioinnin hyvitys tarkoittaa?

Kuva: Tomi Kontio

Kuva: Tomi Kontio

LUETAAN LAKIA 1/2017 – Suomen Kirjailijaliiton yhteydessä toimivan Kirjallisuuden edistämiskeskus KIDEn perustamisesta tuli viime vuonna kuluneeksi 30 vuotta. KIDE toteuttaa tehtäväänsä, kotimaisen kirjallisuuden edistämistä, muun muassa jakamalla kohdeapurahoja kirjailijan työvälineisiin ja matkoihin, järjestämällä koulutusta sekä tarjoamalla työskentelyresidenssejä. KIDEn toiminta rahoitetaan teosten yksityisestä kopioinnista maksettavasta hyvityksestä. Mutta mistä hyvityksessä tarkalleen on kyse?

Tutkimustietoa kirjailijoiden tekijänpalkkioista ja sopimuksista

Kuva: Tomi Kontio

Kuva: Tomi Kontio

LUETAAN LAKIA 4/2016 – Euroopan komissio julkaisi alkusyksystä laajan tutkimuksen, joka käsittelee kirjailijoille, kääntäjille, journalisteille ja graafikoille maksettuja tekijänpalkkioita kymmenessä EU-maassa. Ainoana Pohjoismaana mukana tutkimuksessa oli Tanska. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten erot jäsenvaltioiden lainsäädännössä vaikuttavat tekijöille maksettuihin palkkioihin ja sisämarkkinoiden toimintaan. Palkkioihin ja tekijänoikeussopimuksiin liittyvää lainsäädäntöä ei toistaiseksi ole juurikaan harmonisoitu EU-tasolla.

Käännösoikeuksista sopiminen

Kuva: Tomi Kontio

Kuva: Tomi Kontio

LUETAAN LAKIA 3/2016 – Suomenkielistä kirjallisuutta viedään maailmalle yhä enemmän. Kirjallisuuden vientikeskuksen FILIn tilastoista selviää, että trendi on ollut nouseva koko 2010-luvun riippumatta siitä, käytetäänkö mittarina ulkomailla ilmestyneiden teosten kappalemäärää, kirjallisuusviennin taloudellista arvoa vai viennin maantieteellistä laajuutta. Lisäksi erittäin ilahduttavaa on se, että suomenkielinen kirjallisuus leviää maailmalla myös muihin taidemuotoihin, kuten elokuviksi muunnettuna. Käännösoikeuksia ja muita jatkokäyttöoikeuksia koskevat sopimukset saattavat parhaassa tapauksessa osoittautua taloudellisesti hyvinkin merkittäviksi, mikä on yksi hyvä lisäsyy olla tarkkana niistä neuvoteltaessa.

Google Books – tekijänoikeussuojan tuolla puolen?

Kuva: Tomi Kontio

Kuva: Tomi Kontio

LUETAAN LAKIA 2/2016 – Yhdysvaltalaisen kirjailijajärjestö Authors’ Guildin yli vuosikymmenen kestänyt oikeustaistelu Googlea vastaan päättyi ikävällä tavalla, kun Yhdysvaltain korkein oikeus päätti huhtikuun lopulla, ettei se myönnä valituslupaa Google Books -palvelua koskevassa jutussa. Täten alemman oikeusasteen tuomio, jonka mukaan Google ei rikkonut kirjailijoiden tekijänoikeutta digitoidessaan palveluun luvatta miljoonia kirjoja, jäi voimaan. Miten on mahdollista, että tuomioistuin päätyi tällaiseen ratkaisuun, kun vaikkapa Suomen tekijänoikeuslain mukaan kyseessä olisi ollut selvä tekijänoikeuden loukkaus?

Tekijänoikeussopimusten kohtuullisuus – missä mennään?

Kuva: Tomi Kontio

Kuva: Tomi Kontio

LUETAAN LAKIA 1/2016 – Tekijänoikeuslakiin lisättiin viime keväänä säännökset, joiden perusteella tuomioistuin voi sovitella kohtuutonta tekijänoikeussopimuksen ehtoa tai jättää sen huomioimatta. On positiivista, että luovan alan sopimuksissa ilmenevät ongelmat tunnistettiin. Valitettavasti lisäykset eivät kuitenkaan tuoneet merkittävää parannusta aiempaan. Käytännössä ainoa muutos on se, että sopimusten kohtuullistamista koskevat säännökset löytyvät nyt suoraan tekijänoikeuslaista.