Tutkimustietoa kirjailijoiden tekijänpalkkioista ja sopimuksista

Kuva: Tomi Kontio

Euroopan komissio julkaisi alkusyksystä laajan tutkimuksen, joka käsittelee kirjailijoille, kääntäjille, journalisteille ja graafikoille maksettuja tekijänpalkkioita kymmenessä EU-maassa. Ainoana Pohjoismaana mukana tutkimuksessa oli Tanska. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten erot jäsenvaltioiden lainsäädännössä vaikuttavat tekijöille maksettuihin palkkioihin ja sisämarkkinoiden toimintaan. Palkkioihin ja tekijänoikeussopimuksiin liittyvää lainsäädäntöä ei toistaiseksi ole juurikaan harmonisoitu EU-tasolla.

Tutkimuksen mukaan suurin myönteinen vaikutus tekijöiden sopimusasemaan ja palkkioihin on velvoitteilla, jotka liittyvät oikeudenluovutuksen laajuuden (kesto, käyttömuodot ja maantieteellinen laajuus) määrittelemiseen yhdessä luovutuksesta maksettavan palkkion kanssa. Selkeät määritelmät mahdollistavat sen, että tekijä tietää, mihin sopimuksella sitoutuu. Avoimuus edesauttaa neuvottelemista, helpottaa valintojen tekemistä ja tehostaa kilpailua kustantajien välillä.

EU-maiden tuomioistuimet tulkitsevat tekijänoikeuden luovutuksen laajuutta suppeasti, eli tekijän hyväksi: oikeudet, joiden luovuttamisesta ei ole selkeästi sovittu, jäävät tekijälle. Monet tutkimuksessa mukana olleet jäsenvaltiot ovat säätäneet suppean tulkinnan periaatteesta nimenomaisesti; osa yleisellä tasolla, osa tarkemmin. Lisäksi joidenkin jäsenvaltioiden, kuten Ranskan ja Espanjan, lainsäädäntö sisältää säännöksiä siitä, miten tekijänoikeuden luovutus tulee määritellä sopimuksissa. Säännösten noudattamatta jättäminen johtaa luovutuksen laajuuden rajoittamiseen tai sopimuksen mitättömyyteen. Suomessa suppean tulkinnan periaatteesta ei ole mainintaa lainsäädännössä, mutta se on vahvistettu oikeuskäytännössä. Tekijänoikeuslaki sisältää säännöksiä siitä, mitä oikeuksia tietyillä sopimuksilla, kuten kustannussopimuksella, luovutetaan, mutta säännökset ovat tahdonvaltaisia, eli osapuolet voivat poiketa niistä sopimalla toisin.

Joidenkin tutkimuksessa mukana olleiden jäsenvaltioiden lainsäädännössä estetään tulevaisuudessa luotavista teoksista tai tulevaisuudessa keksittävistä käyttömuodoista sopiminen, tai vähintäänkin sopimiselle on asetettu rajoituksia tai lisäedellytyksiä. Suomen tekijänoikeuslaista vastaavat säännökset puuttuvat. Kohtuuttomaan sopimusehtoon on mahdollista puuttua jälkikäteen nostamalla kanne tuomioistuimessa, mutta kuten tutkimuksessa todetaan, tällaiset keinot ovat käytännössä melko tehottomia, koska tekijät eivät halua vaarantaa yhteistyösuhteitaan kustantajiin.

Oikeudenluovutuksen laajuuden määrittelemiseen liittyvät velvoitteet voivat olla peräisin myös kollektiivisopimuksista. Kirjailijajärjestöt neuvottelevat mallisopimuksista yhdessä kustantajien tai kustantajia edustavien järjestöjen kanssa esimerkiksi Hollannissa, Saksassa ja Tanskassa. Suomessa kirja-alalla pitkään jatkunut perinne kollektiivisesta sopimisesta on valitettavasti katkennut kokonaan.

Tutkimuksen tulokset on jossain määrin huomioitu Euroopan komission uudessa direktiiviehdotuksessa, joka koskee tekijänoikeuden modernisointia digitaalisilla sisämarkkinoilla. On tärkeää, että ehdotuksessa huomioidaan tekijöiden oikeus kohtuulliseen korvaukseen. Oikeuden toteutumisen turvaamiseksi jäsenvaltioiden olisi varmistettava muun muassa se, että tekijät saavat asianmukaista tietoa teostensa hyödyntämisestä, erityisesti syntyneiden tulojen ja maksettavien korvausten osalta. Teosten digitaaliseen käyttöön liittyvät arvoketjut ja korvausmallit eivät tällä hetkellä ole läpinäkyviä, minkä takia olisi erittäin toivottavaa, että kyseinen avoimuusvelvoite toteutuu. Ilman tietoa teosten käytöstä tekijän on mahdotonta arvioida palkkion kohtuullisuutta. Valitettavasti komissio on noudattanut hyvän lainvalmistelun vaatimuksia vain osittain; direktiiviehdotus sisältää artikloja, joiden osalta vaikutusten arviointi on toteutettu täysin puutteellisesti ja jotka toteutuessaan merkitsisivät perusteetonta puuttumista tekijöiden oikeuksiin. Edessä on kuitenkin vielä pitkä lainsäädäntöprosessi, jonka kuluessa epäkohdat on mahdollista pyrkiä korjaamaan.

Tutkimus Remuneration of authors of books and scientific journals, translators, journalists and visual artists for the use of their works on saatavilla osoitteessa https://ec.europa.eu.

Suomen Kirjailijaliiton lausunto ehdotuksesta COM(2016) 593 on saatavilla Kirjailijaliiton verkkosivuilla www.kirjailijaliitto.fi.

 

Ville Toro
Suomen Kirjailijaliiton lakimies