Kirjailijoiden hyväksi

Kuva: Tomi Kontio

Kuva: Tomi Kontio

Toiminnanjohtajalta 4/2015

Vilkas toimintavuosi lähestyy jälleen loppuaan ja katseet kääntyvät tulevaan vuoteen. Vuosi 2016 on liiton 119. toimintavuosi.

Kirjailijaliitto perustettiin kehittämään kirjailijantyön yleisiä aineellisia ja henkisiä edellytyksiä, edistämään suomalaista kirjallisuutta ja toimimaan suomenkielisten kirjailijoiden valtakunnallisena yhdyssiteenä. Nämä ovat liiton perustehtäviä edelleen, kivijalka, jonka varassa toimintaa tehdään ja kehitetään. Liiton toiminnan painopistealueet ovat kirjailijan taloudellisen toimeentulon vahvistaminen ja kehittäminen neuvonnalla ja kulttuuripoliittisella osallistumisella, kirjallisuuden kulttuurisen aseman vahvistaminen ja kirjallisuuden edistäminen. Liitto tarjoaa henkilökohtaista neuvontaa ja apua ammatillisissa kysymyksissä sekä tukee kirjallista työtä muun muassa tarjoamalla työtiloja, kirjailijakoteja, virkistyskohteita ja apurahoja. Lisäksi liiton tavoitteena on kirjailijoiden yhteisön ja ammatti-identiteetin vahvistaminen.

Kuluvana vuonna erityisiä ilonaiheita ovat olleet liiton hallinnoimissa rahastoissa tapahtunut kehitys ja toiminnan kasvu. Liitolla on muutamia testamentti- ja lahjoitusrahastoja, joiden avulla voimme tarjota kirjailijoille muun muassa kirjailijakoteja ja myöntää apurahoja. Osa rahastoista on jo vuosikymmeniä vanhoja, kuten Larin-Kyöstin rahasto, joka on perustettu liittoon Larin-Kyöstin kuoltua 1940-luvun lopulla. Larin-Kyöstin tekijänoikeuskorvaukset ovat ohjautuneet rahastoon ja Oulunkylässä sijainnut kiinteistö on vaihtunut kirjailijakodiksi Hämeenlinnassa, Larin-Kyöstin kotikaupungissa. Kirjailijakodin asumisoikeudesta ovat saaneet nauttia monet kirjailijat. Tämän vuoden joulukuussa asuntoon muuttaa jälleen uusi asukas seuraavaksi kolmeksi vuodeksi.

Liiton yleisiä työskentelyapurahoja myönnetään erityisestä stipendirahastosta, johon on vuosikymmenten saatossa koottu paljon erilaisia lahjoitus- ja testamenttivaroja. Nimeltä mainittakoon muun muassa Eino Leinon rahasto sekä Aino Kallaksen muistorahasto, tarkempi luettelo rahastoista löytyy liiton verkkosivuilta. Apurahojen lisäksi lahjoitusrahastot ovat mahdollistaneet liiton tunnustuspalkinnon ja Tirlittan-palkinnon jaon. Tunnustuspalkinto on jaettu vuodesta 1949 lähtien, ensimmäisen kerran Lauri Pohjanpäälle. Tirlittan-palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1993, palkinnonsaaja oli Kirsi Kunnas.

Uusimmat liiton rahastot ovat Eeva-Liisa Mannerin rahasto ja Anna-Maija Raittilan rahasto. Mannerin ja Raittilan teosten tekijänoikeuskorvaukset ohjautuvat näihin rahastoihin, ja varat käytetään kirjailijoiden hyväksi. Eeva-Liisa Mannerin rahastosta on jo aiemmin jaettu Manner-palkintoa ja nyt muutamana vuotena sieltä on voitu myöntää puolivuotinen apuraha. Erityinen ilonaihe on, että puolivuotinen apuraha voidaan jatkossa myöntää vuosittain. Se annetaan testamentin määräysten mukaisesti nuorelle runoilijalle. Anna-Maija Raittilan rahastosta puolestaan myönnettiin ensimmäiset apurahat tämän vuoden syksyllä, ja jatkossa myös ne ovat haussa vuosittain.

Apurahojen jakaminen sekä kirjailijan työtä ja työskentelyedellytyksiä tukeva muu toiminta ovat keskeinen ja merkittävä osa liiton työtä. Liitto jatkaa tätä työtä tulevanakin toimintavuonna. Iso kiitos kuuluu näihin tarkoituksiin varoja aikanaan lahjoittaneille ja testamentanneille sekä varoja kauaskantoisesti ja viisaasti sijoittaneille! Ilman heidän panostaan ei tämän laajuinen kirjallisuuden edistämistoiminta ja kirjailijoiden tukeminen olisi mahdollista.

Suvi Oinonen
Suomen Kirjailijaliiton toiminnanjohtaja