Onnea KIDE – 30 vuotta kirjallisuuden edistämistoimintaa

Kuva: Tomi Kontio

Kuva: Tomi Kontio

Toiminnanjohtajalta 1/2016

Kolmekymmentä vuotta sitten 20.2.1986 Suomen Kirjailijaliiton yhteyteen perustettiin erillinen toimintayksikkö, Kirjallisuuden edistämiskeskus. Edistämiskeskuksen asioita ja taloudellisia päätöksiä hoitamaan nimitettiin viisijäseninen valtuuskunta, jossa oli alusta asti mukana myös suomenruotsalaisten kaunokirjailijoiden edustus. Yksikön tehtäväksi määriteltiin kotimaisen kirjallisuuden edistämistoiminta ja painopisteeksi tehtävät, joiden kohdalla oli ”puutteita tai lisätarpeita”. Käytännön toiminnaksi edistämiskeskukselle määriteltiin kirjailijoiden ammatillisten valmiuksien kehittäminen, koulutustoiminta ja avustukset työvälineisiin. Työvälineiksi mainittiin ”sanojenkäsittelylaitteet” ja avustuksia myönnettiin myös ”kirjailijoiden työtä edistäviin teknisiin palvelutehtäviin”.

Kirjallisuuden edistämiskeskuksen perustehtävä on säilynyt samana tähän päivään saakka. Toiminnan keskeisin osa ovat edelleen kohdeapurahat, joita jaetaan pääasiassa työvälineisiin: ”sanojenkäsittelylaitteiden” hankintaan niitä nykyäänkin suurelta osin myönnetään, tosin laitteen nimi on matkan varrella muuttunut. Kohdeapurahoja on varojen salliessa myönnetty myös muun muassa matkoihin. Nykyään kohdeapurahoja jaetaan kaksi kertaa vuodessa: päähaku on maaliskuussa, käynnissä parasta aikaa juuri nyt, ja täydentävä hakukierros lokakuussa.

Kirjallisuuden edistämiskeskus on myös mahdollistanut vuosien varrella erilaisten koulutusten järjestämisen sekä kirjailijoiden käyttöön tarkoitettujen työskentelyresidenssien ylläpidon. Lisäksi edistämiskeskus on tuottanut Kirjailijakuvia-dokumenttisarjan, joka esittelee monipuolisesti suomen- ja ruotsinkielisten kirjailijoiden työtä ja uraa. Sarja pitää sisällään 49 nimikettä, yli 30 tuntia arvokasta haastattelumateriaalia, ja sillä on varsin suuri kirjallisuushistoriallinen merkitys. Erilaisia vaihtoehtoja saattaa dokumentit isomman yleisön tietoisuuteen kehitetään parhaillaan.

Kirjallisuuden edistämiskeskuksen kautta kirjailijoiden hyväksi käytettävät varat ovat tekijänoikeuskorvauksia, yksityisen kopioinnin hyvitysmaksuja. Edistamiskeskuksen perustamisen aikaan näitä nimitettiin kasettimaksuiksi. Suomessa jokaisella on oikeus kopioida esimerkiksi musiikkia, elokuvia ja tv-ohjelmia yksityiseen käyttöön. Hyvitysmaksu tekee teosten yksityistä kopioinnista laillista, koska maksun avulla tekijät, esittäjät ja tuottajat saavat kopioinnista korvauksen. Aiemmin maksu kerättiin erilaisten tallennusalustojen hinnassa perittävänä maksuna, nyt hyvitysmaksu on siirtynyt valtion maksettavaksi.

Hyvitysmaksuja jaetaan sekä suorina tilityksinä tekijänoikeusjärjestöjen kautta että erilaisten edistämiskeskusten kautta kunkin alan hyväksi. Perinteisesti yksityinen kopiointi on keskittynyt av- ja musiikkiteoksiin ja suurimmat hyvitysmaksun tilittäjät ovat tekijänoikeusjärjestöt Teosto ja Kopiosto. Yhteisiin tarkoituksiin varoja jakavat näillä aloilla Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK sekä Musiikin edistämissäätiö MES. Kirjallisuus ja kirjailijoiden tekijänoikeudet voivat limittyä musiikki- ja av-teoksiin: av-teoksissa voi olla kirjallisuutta sellaisenaan tai dramatisoituna, kirjailijoiden tekstejä puolestaan on sävelletty kautta aikain. Kirjailija saa osansa hyvitysmaksusta sekä suoraan tekijänoikeusjärjestön kautta että Kirjallisuuden edistämiskeskuksen välityksellä.

Juhlavuoden kunniaksi nostamme lipun korkealle ja tuomme paremmin esille sen työn, jota edistämiskeskuksen välityksellä pystymme tekemään. Juhlavuoden kunniaksi edistämiskeskus ottaa myös käyttöön uuden nimilyhenteen – kohdeapurahoja jakaa, kirjailijaresidenssejä ylläpitää ja seminaareja tarjoaa nyt KIDE. Onnea 30-vuotias!

Suvi Oinonen
Suomen Kirjailijaliiton toiminnanjohtaja