Kirjasta elokuvaksi: oikeudet ja sopimukset

Kuva: Tomi Kontio

Kirja elää monessa eri taidemuodossa, joista yksi on elokuva. Suomessakin ilmestyy vuosittain useita pitkiä elokuvia, jotka perustuvat kaunokirjalliseen alkuperäisteokseen. Tänä syksynä ensi-iltansa saavat ainakin Ikitie (Antti Tuuri), Yösyöttö (Eve Hietamies), Tuntematon sotilas (Väinö Linna) ja Heinähattu, Vilttitossu ja Rubensin veljekset (Sinikka ja Tiina Nopola).

Elokuvaamisoikeus on taloudellisesti erittäin arvokas oikeus. Kustannussopimus ei kata teoksen muuttamista elokuvaksi, vaan kirjailija sopii asiasta halutessaan tuotantoyhtiön kanssa. Sopimuskäytännöt ovat moninaisia, ja mahdollisiin tarjouksiin on tärkeää tutustua rauhassa. Kirjailijalla ja tuottajalla on oltava yhteinen näkemys dramatisoinnin toteuttamisesta. Sopimusten sisältö on vain ja ainoastaan neuvottelukysymys. Mitään ei pidä allekirjoittaa, ellei ehtojen merkitys ole itselle selvä, tai jos sopimukseen ei muuten ole tyytyväinen. Suullisia sopimuksia tulee välttää.

Elokuvaamisesta tehdään yleensä kaksi sopimusta: optiosopimus ja elokuvaamisoikeuden luovutussopimus. Jos kirjailija käsikirjoittaa elokuvan itse tai yhdessä muiden kanssa, tulee työstä ja siitä maksettavasta korvauksesta sopia erikseen.

Optiosopimuksella tuotantoyhtiö varaa yksinomaisen oikeuden lunastaa kirjan elokuvaamisoikeus myöhemmin tehtävällä sopimuksella. Optiosopimus on voimassa enintään muutaman vuoden. Korvaus lasketaan tuhansissa euroissa; kirjailija saa pitää sen, vaikka elokuva ei lopulta toteutuisikaan. Yleensä tuotantoyhtiö voi uusia option kerran maksamalla lisäkorvauksen. Optiosopimuksen aikana tuotantoyhtiö valmistelee tuotantoa ja hakee sille rahoitusta. Tarvittaessa jo optiosopimuksessa voidaan sopia keskeisimmistä asioista, kuten elokuvaamisoikeuden luovutuksesta maksettavasta korvauksesta.

Jos tuotantoyhtiö päättää lunastaa oikeuden, neuvotellaan varsinainen elokuvaamisoikeuden luovutussopimus, joka on yleensä huomattavasti yksityiskohtaisempi. Kokonaiskorvaus alkuperäisteoksen kirjoittajalle lasketaan Suomessa kymmenissä tuhansissa euroissa. Luovutuksesta maksettava korvaus muodostuu yleensä suurimmaksi osaksi kertakorvauksesta, mutta sen lisäksi voidaan sopia myös rojalti elokuvan tuotosta, katsojalukubonus, tai molemmat. Tämä on suositeltavaa, jotta elokuvan mahdollisen taloudellisen menestyksen näkee myös tilillään.

Kuten kaikissa tekijänoikeussopimuksissa, myös elokuvasopimuksissa on ratkaisevan tärkeää määritellä tarkasti, mitä oikeuksia se koskee. Laajat ja tulkinnanvaraiset muotoilut johtavat helposti erimielisyyksiin. Kirjailijalla on kaikki luomaansa teokseen liittyvät oikeudet, joita hän voi viipaleittain luovuttaa, tai olla luovuttamatta. Elokuvan oheistuotteista, uusista versioista (ns. remake-oikeudet) ja näistä maksettavista korvauksista tulee sopia tarvittaessa erikseen. Vain selkeät ja tasapainoiset sopimukset mahdollistavat menestyksekkään yhteistyön. Kirjailijaliitosta voi kysyä neuvoa kaikissa kirjailijan työhön liittyvissä sopimusasioissa.

 

Ville Toro
Suomen Kirjailijaliiton lakimies