Käännösoikeuksista sopiminen

Kuva: Tomi Kontio

Kuva: Tomi Kontio

Luetaan lakia 3/2016

Suomenkielistä kirjallisuutta viedään maailmalle yhä enemmän. Kirjallisuuden vientikeskuksen FILIn tilastoista selviää, että trendi on ollut nouseva koko 2010-luvun riippumatta siitä, käytetäänkö mittarina ulkomailla ilmestyneiden teosten kappalemäärää, kirjallisuusviennin taloudellista arvoa vai viennin maantieteellistä laajuutta. Lisäksi erittäin ilahduttavaa on se, että suomenkielinen kirjallisuus leviää maailmalla myös muihin taidemuotoihin, kuten elokuviksi muunnettuna. Käännösoikeuksia ja muita jatkokäyttöoikeuksia koskevat sopimukset saattavat parhaassa tapauksessa osoittautua taloudellisesti hyvinkin merkittäviksi, mikä on yksi hyvä lisäsyy olla tarkkana niistä neuvoteltaessa.

Käännösoikeuksilla tarkoitetaan yleisesti oikeutta teoksen kääntämiseen ja julkaisemiseen muulla kuin alkuperäiskielellä. Kirjailija voi sopia käännösoikeuksien välittämisestä joko kotimaisen kustantajan tai erillisen kirjallisuusagentin kanssa. Molemmat toimivat käännösoikeuksia välittäessään samassa roolissa ja samoin periaattein. Kirjailijan on täysin mahdollista sopia teoksen kääntämisestä ja julkaisemisesta myös itsenäisesti ulkomaisen kustantajan kanssa, kunhan muut sopimukset eivät tätä estä.

Eräs keskeisimmistä kysymyksistä käännösoikeuksien välittämistä koskevissa sopimuksissa on se, minkälainen kontrolli kirjailijalla säilyy omiin oikeuksiinsa. Varminta on sopia niin, että kotimainen kustantaja tai kirjallisuusagentti neuvottelee sopimuksista ja välittää tarjouksia kirjailijalle, mutta kirjailija allekirjoittaa sopimukset itse ja päättää viime kädessä siitä, hyväksyykö tarjouksen vai ei. Toinen vaihtoehto on valtuuttaa sopimuskumppani tekemään ja allekirjoittamaan ulkomaiset kustannussopimukset puolestaan. Valtuutusta on kuitenkin hyvä rajata vaikkapa niin, että valtuutettu tekee ja allekirjoittaa sopimukset vasta saatuaan kirjailijan tapauskohtaisen hyväksynnän. Riippumatta siitä, mikä edellä mainituista vaihtoehdoista valitaan, teoksen kääntämistä ja julkaisemista koskeva sopimus syntyy aina kirjailijan ja ulkomaisen kustantajan välille. Käännösoikeudet eivät missään vaiheessa siirry kotimaiselle kustantajalle tai kirjallisuusagentille.

Kotimaisen kustantajan tai kirjallisuusagentin välityskorvaus on Suomessa ja Pohjoismaissa vakiintuneesti enintään 25 % käännösoikeuksien myynnistä saaduista tekijänpalkkioista. Välityskorvaus, kuten muutkin sopimusehdot, ovat aina neuvottelukysymyksiä. Korvauksen ohella toinen keskeinen ehto on sopimuksen voimassaolo. Kirjailijan intresseissä on päästä sopimuksesta eroon mahdollisimman nopeasti, mikäli yhteistyö kotimaisen kustantajan tai kirjallisuusagentin kanssa ei sujukaan odotetulla tavalla. Hyvin yleinen irtisanomisaika on kuusi kuukautta, mutta vaihtelu on suurta.

Osa kirjallisuusagenteista välittää käännösoikeuksien lisäksi myös muita jatkokäyttöoikeuksia, kuten elokuva- tai dramatisointioikeuksia. Tällöin on korostuneen tärkeää, että kirjailijalla säilyy kontrolli siihen, mitä hänen oikeuksillaan tehdään. Kirjailijan ja agentin välisessä sopimuksessa tulee määrittää selvästi, mitä oikeuksia ja maantieteellisiä alueita se koskee. Kun oikeuksia myydään ulkomaille, on agentin omalla kontaktiverkostolla suuri merkitys. Toisaalta on hyvä pitää mielessä, että Suomessa kirjailijat, käsikirjoittajat, teatterit, tuotantoyhtiöt ja muut vastaavat henkilöt ja tahot löytävät helposti toisensa. Kirjailija voi kysyä kaikissa sopimusasioissa neuvoa Kirjailijaliitosta.

 

Ville Toro
Suomen Kirjailijaliiton lakimies