118. vuosi paketissa – 120. toimintavuosi häämöttää jo

Kuva: Tomi Kontio

Kuva: Tomi Kontio

Toiminnanjohtajalta 2/2016

Huhtikuussa Kirjailijaliiton kevätkokous kokoontui Villa Kiveen käsittelemään liiton 118. toimintavuoden vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen. Liiton jäsenistö oli jälleen hyvin liikkeellä. Jo useana vuotena olemme toimistossa jännittäneet, mahdummeko enää Villa Kiveen vai etsimmekö lennosta isommat tilat kokoontumiselle. Toistaiseksi olemme juuri ja juuri mahtuneet – sopu sijaa antaa.

Jäsenistö osallistui viime vuonna, kuten aiempinakin vuosina, toimintaan aktiivisesti. Liiton järjestämissä tapahtumissa oli viime vuonna lähes 350 osanottajaa. Lisäksi viralliset vuosikokoukset keräsivät laajan osallistujajoukon. Hyvä osallistumisaktiivisuus virallisissa kokouksissa ei suinkaan aina ole järjestöissä itsestäänselvyys, liiton tilanne on erittäin hyvä. Myös erilaisten kokous-, kirjoitus-, esiintymis- ja muiden palkkioiden saajien lukumäärä, yli sata henkilöä, kertoo siitä, että liiton toiminnassa ollaan jäsenkunnasta laajalti mukana.

Viime vuonna liiton jäsenmäärä nousi yli seitsemäänsataan. Jäsenten määrä oli pitkään viidensadan molemmin puolin, mutta 2000-luvulla jäsenmäärä on kasvanut varsin nopeasti. Vuonna 2005 jäseniä oli 550, ja kuudensadan jäsenen raja ylittyi vuonna 2010. Liiton jäsenten keski-ikä on 58,5 vuotta ja ikähaarukka suuri: nuorin jäsen oli viime vuonna 27-vuotias ja vanhin puolestaan 95-vuotias. Jäseninä on yhtä paljon miehiä ja naisia.

Liiton toiminta-ajatuksena on vahvistaa kirjailijoiden ammatillista asemaa ja edistää kirjallisuutta. Kirjailijoiden asemaa edistettiin vuonna 2015 neuvonta- ja edunvalvontatyöllä. Lausuntoja liitto antoi kuusi, niistä viisi koski tekijänoikeusasioita. Liitolla on myös edustus noin kolmessakymmenessä erilaisessa työryhmässä, toimielimessä tai instituutiossa, joissa käsitellään kirjailijoiden ammattia koskevia asioita.

Liiton lakimiehen neuvontatyö on yksi tärkeimmistä edunvalvonnan toimintamuodoista. Lakimies vastasi vuoden kuluessa lähes neljäänsataan kyselyyn. Yksityiskohtaisesti kommentoituja kustannussopimuksia kertyi yli 50 ja yleisluontoisempaa kustannussopimusneuvontaakin lähes 70 sopimuksen verran. Myös muut kirjailijan työtä koskevat sopimukset sekä verotus- ja sosiaaliturvakysymykset kuluvat olennaisena osana liiton tarjoamaan neuvontapalveluun. Neuvoja sopimusasioissa annettiin myös esikoiskirjailijoille ja toisesta teoksestaan sopimusta tekeville.

Kirjallisuusohjelmaa liitto tuotti kaksille kirjamessuille yhteensä 20 tuntia, ohjelmissa oli yhteensä noin sata esiintyjää. Ohjelmatuotanto on ollut samansuuruinen jo vuosia ja se on vakiintunut osa liiton toimintaa. Lisäksi liitto järjesti muuta kirjallisuusohjelmaa: erityisesti on syytä mainita suomenruotsalaisten kirjailijoiden kanssa marraskuussa järjestetty kaksikielinen kirjallisuusmatinea, jolla kerättiin varoja pakolaisapuun Suomen Punaisen Ristin kautta.

Liiton omakatteisten rahastojen toiminta oli vilkasta: residenssejä, virkistyskohteita, kirjailijakoteja ja työhuoneita käytti kaikkiaan noin 85 kirjailijaa. Nimikkorahastoista uusimpana toimintansa aloitti Anna-Maija Raittilan rahasto, josta jaettiin kolme apurahaa runoilijoille. Kaikkiaan liiton työskentelyapurahansaajia oli yli viisikymmentä.

Liiton 120. toimintavuosi pyörähtää käyntiin 1.1.2017 ja suunnitteilla on monenlaista toimintaa sekä kirjailijan ammatin edistämiseksi että jäsentoiminnan kehittämiseksi.

Hyvää kesää!

 

Suvi Oinonen
Suomen Kirjailijaliiton toiminnanjohtaja