Parlez-vous finnois? – käännöstyöpajoja Caenin yliopistossa

forex account uk Kirjailijat http://yalestandard.com/?enbinary=iq-option-ios iq option ios Pauliina Haasjoki, http://ascorp.net/?newenbinary=banc-de-binary-options-broker&1de=98 banc de binary options broker Marisha Rasi-Koskinen ja http://autoscoopgroup.net/?enbinary=binary-options-trading-real-time-charts&3c7=f8 binary options trading real time charts Petri Tamminen matkustivat helmikuussa osana Suomen Kirjailijaliiton 120-vuotisjuhlavuoden hanketta Ranskaan, Caenin kaupunkiin. Perillä odottivat yliopiston suomen kielen pääaineopiskelijat sekä koko joukko muita suomalaisen kirjallisuuden ystäviä. Kahden päivän mittaisella vierailulla paneuduttiin kirjallisuuden kääntämiseen ja houkuteltiin opiskelijoita suomenkielisen kirjallisuuden pariin.

 

Caen sijaitsee Luoteis-Ranskassa Normandiassa parin tunnin junamatkan päässä Pariisista. Keskustanäkymää hallitsevat Vilhelm Valloittajan aikaiset rakennelmat 1000-luvun alusta. Pieni keskusta on nopeasti kierretty, matalat kivitalot, kahvilat ja lukuisat konditoriat kutsuvat viihtymään.

Caenin yliopisto on perustettu jo vuonna 1432. Asukkaita Caenissa on nykyisin reilu 100 000, joista opiskelijoita huimat 28 000. Asukaslukuunsa suhteutettuna kyseessä onkin varsinainen opiskelijoiden kaupunki.

Matkamme Caeniin on osa Suomen Kirjailijaliiton ulkomaisiin yliopistoihin suuntautuvaa hanketta. Caenin yliopisto on Pariisin Inalcon ja Sorbonnen ohella ainoa ranskalainen yliopisto, jossa on mahdollista opiskella suomen kieltä. Suomen kielen opetus on alkanut yliopistolla 1980-luvulla – tällä hetkellä suomen kielen ja kulttuurin pääaineopiskelijoita on 25. Kirjailijat http://gorillawebmarketing.co.uk/?enbinary=binary-options-trading-odds binary options trading odds Pauliina Haasjoki, United Kingdom IQ option Marisha Rasi-Koskinen ja forex world australia contact number Petri Tamminen saapuvat yliopistolle tapaamaan suomen kielen opiskelijoita. Matkan tarkoituksena on laajentaa opiskelijoiden tietämystä suomalaisesta kirjallisuudesta, tarjota opiskelijoille konkreettinen kokemus kirjallisuuden kääntämisestä sekä houkutella opiskelijoita harkitsemaan kirjallisuuden kääntäjän ammattia.

Professori Harri Veivo, kirjailija Petri Tamminen, Kirjailijaliiton toiminnanjohtaja Suvi Oinonen sekä kirjailijat Pauliina Haasjoki ja Marisha Rasi-Koskinen

Professori Harri Veivo, kirjailija Petri Tamminen, Kirjailijaliiton toiminnanjohtaja Suvi Oinonen sekä kirjailijat Pauliina Haasjoki ja Marisha Rasi-Koskinen

 

Torstaiaamu alkaa yliopiston pääkampuksella kaikille Pohjoismaiden laitoksen toisen ja kolmannen vuosikurssin opiskelijoille tarkoitetulla tilaisuudella – onpa saliin saapunut muutama ensimmäisen vuoden opiskelijakin, jonka opintoihin luento ei kuulu. Tilaisuutta vetää ja keskustelua johdattelee professori forex com zulu Harri Veivo: keskustelun aiheet liikkuvat kirjailijan konkreettisessa työssä ja kirjoittamisen tavoissa, suomalaisen kirjallisuuden historiassa ja nykykirjallisuuden asemassa osana kirjallista jatkumoa. Tilaisuuden lopuksi kuullaan katkelmia kirjailijoiden teoksista sekä suomeksi että ranskaksi: kolmannen vuosikurssin suomen kielen opiskelijat ja kaksi tohtoriopiskelijaa ovat tutustuneet ennakkoon vierailevien kirjailijoiden teoksiin ja kääntäneet syksystä lähtien käännöstyöpajassa katkelmia heidän teoksistaan. Nyt käännökset saavat vihdoin yleisönsä, ja opiskelijat vaikuttavat tyytyväisiltä työhönsä.

IMG_3649

 

Iltapäivällä on aika paneutua tarkemmin kääntämiseen yhdessä opiskelijoiden kanssa. Tekstejä on käännetty ryhmässä syksystä lähtien keskustelevalla otteella: jokainen opiskelija on valmistellut kokoontumisiin saman tekstikappaleen ja oppitunneilla on haettu yliopistolehtori Rea Peltolan johdolla vaihtoehdoista sujuvinta – ei ”oikeaa” vaan ”vähiten huonoa”  – kuten opiskelijat itse painottavat. Tekstejä kääntäneet opiskelijat ovat valmistelleet tapaamiseen kirjailijoille kysymyksiä, joita käydään nyt läpi yksitellen: Jos teksti on vaikea kääntää, kumpi on tärkeämpää säilyttää, muoto vai merkitys? Miten valita runon puhujan sukupuoli? Kuvastaako syntaksi ajattelun matkaa? Miten ”tähtipuuro” kääntyy ranskaksi? Viitataanko novellissa Raamattuun? Iltapäivän lopuksi keskustelu kääntyy vielä yleisemmin kääntämiseen: mikä kääntämisessä kiinnostaa tai mahdollisesti kiehtoo? Koska vieraana olevien kirjailijoiden teoksia ei ole aiemmin käännetty ranskaksi, haluavat opiskelijat tietää, miltä oma teksti kuulostaa vieraalla kielellä luettuna.

IMG_3680

 

Seuraavana päivänä keskustelua kääntämisestä jatketaan Caenin uutuuttaan kiiltävässä kaupunginkirjastossa. Bibliothèque Alexis de Tocqueville on avannut ovensa vain kuukautta aiemmin ja kuhisee perjantai-iltana elämää. Mallia kirjaston ulkoasuun ja toimintoihin on haettu Pohjoismaista: valoisasta aulasta löytyvät niin lainaus- ja palautusautomaatit, rento oleskelualue kuin kahvilakin. Ylempiin kerroksiin kirjojen, CD-levyjen ja elokuvien pariin johdattavat liukuportaat, lastenosaston lukunurkkaus kutsuu seikkailuihin.

IMG_3748

Bibliothèque Alexis de Tocqueville

 

Kirjaston tilaisuudessa haastateltavana on suomalaisten kirjailijoiden lisäksi palkittu kääntäjä iq opzione cellulare Èric Boury, jonka ranskantaa islantilaista ja norjalaista kirjallisuutta. Keskustelun aiheet vaihtelevat kääntämisen haasteista käännöskirjallisuuden merkitykseen. Illan juontaja ja keskustelun vetäjä Harri Veivo kääntää keskustelua yhdessa Rea Peltolan kanssa, tilaisuuden kielenä on ranska. Illan päätteeksi kuullaan jälleen opiskelijoiden tekemät käännökset kirjailijoiden teksteistä sekä alkuperäiset katkelmat kirjailijoiden itsensä lukemina. Suuri sali seuraa luentaa hiiren hiljaa. Tilaisuus kerää hyvin kuulijoita – kaikesta voi päätellä, että suomalaisella kirjallisuudella on kaupungissa lukuisia ystäviä.

IMG_3787

 

Suomenkielistä kaunokirjallisuutta on käännetty ranskaksi FILIn käännöstietokannan mukaan viime vuosina reilun parinkymmenen nimikkeen vuosivauhdilla – uusille aktiivisille ja ammattitaitoisille ranskantajille olisi alalla kysyntää. Vaikka vastaanotto Caenissa oli lämmin, näkyvät vierailumme varsinaiset tulokset vasta useamman vuoden kuluttua: silloin tiedetään, ovatko tapaamamme opiskelijat hakeutuneet kääntäjän ammattiin.

Ennen sitä Kirjailijaliiton hankkeessa suunnataan vielä Petroskoin, Wienin ja Pekingin yliopistoihin.

 

Anna Chydenius
projektikoordinaattori