Ulkomaisiin yliopistoihin suuntautuva Suomen Kirjailijaliiton hanke jatkui syyskuussa vierailulla Kiinaan, kun kirjailijat Emmi Itäranta, Anneli Kanto ja Roope Lipasti matkustivat Pekingiin Beijing Foreign Studies -yliopiston vieraiksi. Kahden päivän mittaisella vierailulla tavattiin suomen kielen pääaineopiskelijoita, keskusteltiin kiinalaisesta ja suomalaisesta kirjallisuudesta ja tutustutettiin opiskelijoita kirjallisuuden kääntäjän ammattiin.
Syyskuinen Peking tervehtii matkaajia kuumalla ja kostella ilmalla. Lentokenttä on valtava, ja terminaalista toiseen on siirryttävä “automatisoidulla ihmiskuljettimella”, joka tarkemmassa tarkastelussa osoittautuu lähijunaksi. Ilma on paksua ja utuisaa – saastesumua, meille kerrotaan. Tilataksimme sujahtaa muiden autojen sekaan, ja ensivaikutelma liikenteestä on kaoottinen: vilkkua ei täällä juuri käytetä ja kaistaa vaihdetaan kovissa nopeuksissa tiheään tahtiin. Keskustaan saavuttaessa autojen seassa vilissee mitä erilaisimpia kulkuneuvoja polkupyöristä sähkömopoihin. Tunnelma valtavassa 21,5 miljoonan asukkaan metropolissa on kiireinen, mutta myös yllättävän viihtyisä ja lämmin: kaikkialla on hämmästyttävän siistiä ja valtaisia kukkaistutuksia vilkkuu siellä täällä. Uusi ja vanha ovat katukuvassa vahvasti läsnä: lasisten tornitalojen takaa löytyvät perinteiset hutong-korttelit, metroasemat ja temppelit toimivat rinta rinnan.
Ensimmäisen vierailupäivän ohjelma on osa “Moi Suomi” -kulttuuripäivää, jonka yliopisto järjestää Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi. Tilaisuus alkaa yliopiston kirjastoon rakennetun valokuvanäyttelyn avajaisilla: neljännen vuoden suomen kielen pääaineopiskelijat ovat olleet edellisen lukukauden oppilaisvaihdossa eri puolilla Suomea ja koostaneet ottamistaan valokuvista kokonaisuuden. Useissa valokuvissa esiintyy suomalainen luonto ja arki ruokineen ja tapoineen – kuvat ovat rehellisiä ja oivaltavia. Yliopiston vararehtori Jia Wenjian avaa tilaisuuden, ja Suomen-Kiinan suurlähettiläs Jarno Syrjälä tuo oman tervehdyksenä. Tilaisuuden lopuksi saamme nauttia opiskelijoiden vapaa-ajallaan harjoittelemasta lauluesityksestä: kaksi viikkoa aiemmin opiskelunsa aloittaneiden uusien oppilaiden Kalliolle kukkulalle soi moniäänisesti ja kauniisti. Ovatpa opiskelijat myös kääntäneet suositun kiinalaisen pop-kappaleen sanat suomeksi ja esittävät nyt laulun molemmilla kielillä.
Suomen-Kiinan suurlähettiläs Jarno Syrjälä
Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat ovat aloittaneet opintonsa vain kaksi viikkoa aiemmin, mutta ennättäneet tästä huolimatta valmistaa lauluesityksen.
Tilaisuus jatkuu kirjallisuusillalla, jossa keskustelijoina ovat suomalaisten kirjailijavieraiden lisäksi kiinalaiset kirjailijat Jidi Majia, Gao Xing, Huang Lihai, Li Donghua, Zhang Ling´er ja Chen Qiufan. Keskustelun aiheet liikkuvat kirjailijan työssä ja maiden kirjallisuuksissa. Mistä kiinalaiset ja suomalaiset kirjailijat kirjoittavat? Millaista on Suomessa ja Kiinassa julkaistava lastenkirjallisuus? Mistä kiinalainen fantasiakirjallisuus ammentaa ja millaisia teemoja se käsittelee? Keskustelussa palataan yhä uudelleen kääntäjien työn tärkeyteen. Kiinankielistä runoutta kääntänyt Pertti Nieminen mainitaan keskusteluissa toistuvasti – kiinalaisia lukijoita taasen on koskettanut erityisesti Edith Södergranin tuotanto. Kertoopa eräs opiskelijoista myös intoutuneensa opiskelemaan suomen kieltä luettuaan käännöksen Arto Paasilinnan teoksesta Hurmaava joukkoitsemurha. Kirjallisuudella on voimaa!
Kirjailijat Huang Lihai, Li Donghua, Roope Lipasti, Gao Xing, Jidi Majia, Emmi Itäranta ja Chen Qiufan.
Yliopistossa opetettavat kielet ovat läsnä myös kirjaston arkkitehtuurissa – suomi muiden mukana.
Seuraava aamu alkaa varhain yliopiston kampuksella. Hieman syrjäisempi sijainti Pekingin ydinkeskustasta antaa tilaa vihreydelle ja rauhallisuudelle: kampus on siisti ja levollinen. Opiskelijat istuskelevat ulkona suihkulähteellä ja nauttivat aurinkoisesta säästä: muutama lukee kirjaa, mutta useimmilla kädessä on älypuhelin. Kadulla soi taukoamatta onnittelulaulun sävel, mutta opiskelijat kertovat, ettei kyseessä ole suinkaan juhla, vaan varoitusääni, jolla kerrotaan läheisiin puihin tehtävistä tuholaismyrkytyksistä. Yliopiston rakennukset ovat hyväkuntoisia, erittäin siistejä ja varustettuja modernilla tekniikalla. Opiskelijat tervehtivät meitä käytävillä iloisesti suomen kielellä. Kiinankielisiä opasteita lukuun ottamatta mikään ei paljasta, että olemme nimenomaisesti Kiinassa.
Vuonna 1941 perustettu Beijing Foreign Studies University on Kiinan ministeriön alainen yliopisto. Tällä hetkellä yliopistossa opetetaan 84:ää vierasta kieltä. Yliopisto on ainoa yliopisto Kiinassa, jonka kielivalikoima on näin laaja: mukana on lukuisia pienen kielialueen kieliä, Euroopassa puhuttavista kielistä esimerkiksi malta ja islanti. Kieliopetuksen lisäksi yliopisto on profiloitunut kansainvälisten suhteiden ja diplomatian opettajana. Kaiken kaikkiaan BFSU:ssa opiskelee noin 9000 opiskelijaa, mikä Pekingin mittapuussa tarkoittaa varsin pientä opinahjoa. Suomen kieltä yliopistolla on opetettu vuodesta 2001 lähtien. Aiemmin suomen kielen pääaineopiskelijoiksi valittiin 24 opiskelijaa neljän vuoden välein, mutta nykyään laitoksella aloittaa 12–15 uutta opiskelijaa joka toinen vuosi. Pekingin lisäksi suomen kieltä on mahdollista opiskella pääaineena nykyisin myös reilun sadan kilometrin päässä sijaitsevassa Tianjinin vieraiden kielten yliopistossa, jossa opetus on käynnistynyt tänä syksynä yhdeksän pääaineopiskelijan voimin.
Päivän ensimmäisessä tilaisuudessa ovat paikalla suomen kielen neljännen vuosikurssin opiskelijoiden lisäksi myös uudet, kaksi viikkoa suomen kieltä opiskelleet opiskelijat, ja tilaisuuden kieleksi on valittu tämän vuoksi englanti. Opiskelijat esittävät etukäteen valmistelemiaan kysymyksiä rohkeasti: millaisia asioita suomalaisessa kirjallisuudessa käsitellään tällä hetkellä liittyen perhe-elämään? Millainen on suomalaisen naisen asema yhteiskunnassa? Miten kirjailijaksi tullaan? Tuleeko lastenkirjallisuuden olla Suomessa opetuksellista ja kuinka vakavia aiheita lastenkirjoissa on mahdollista käsitellä? Ketkä ovat tekstienne esilukijoita? Kuinka kauan kirjan kirjoittaminen vie aikaa ja miten työskentelette? Tilaisuuden päätteeksi kuullaan katkelmia kirjailijoiden teoksista sekä suomeksi että kiinaksi: neljännen vuosikurssin opiskelijat ovat tutustuneet ennakkoon vierailevien kirjailijoiden teoksiin ja kääntäneet intensiivikurssilla katkelmia heidän teoksistaan koko syyskuun ajan. Nyt käännökset saavat vihdoin yleisönsä.
Katkelma Roope Lipastin teoksesta Viikinkisolmu.
Lounaan jälkeen on aika paneutua tarkemmin kääntämiseen yhdessä opiskelijoiden kanssa. Opetushallituksen lähettämänä vierailevana lehtorina työskentelevä Taija Hämäläinen, sekä suomen kielen opettajat Li Ying ja Yang Xinyi (Eeva) ohjaavat työskentelyä. Hämäläinen kertoo, että opiskelijat valitsevat opintojen alussa itselleen suomalaisen nimen, jota käytetään koko opintojen ajan: luokassa odottavat Aurat, Sarat, Pinjat, Otot ja monet muut. Tunnelma on jännittynyt, mutta iloinen.
Opiskelijat jakautuvat kolmeen ryhmään, ja jokainen ryhmä käy käännettyä tekstiä läpi kirjailijan kanssa 30 minuutin ajan, jonka jälkeen on aika siirtyä seuraavan kirjailijan juttusille. Kysymykset liikkuvat tiiviisti tekstien yksityiskohdissa: Miten sanonnat tulisi kääntää? Entä paikannimet? Mitä tarkoittavat sanat “jurppia”, “suuntamerkki” ja “marsipaaniruusu”? Millainen laite teoksessa kuvailtu ”helivaunu” on ja voiko sillä lentää? Mitä tarkoittavat “humisevat varjot”? Viittaavatko teoksen henkilöiden nimet muihin fiktiivisiin henkilöihin, esimerkiksi Kalevalaan? Työskentely päättyy opiskelijoille ojennettaviin todistuksiin: kääntämisen intensiivikurssi on nyt suoritettu. Lopuksi on aika asettua kiinalaiseen tapaan ryhmäkuvaan yliopiston portaille. Tunnelma on lämmin ja haikea, mutta hyvästit nämä eivät ole – näistä innokkaista ja lahjakkaista opiskelijoista kuulemme varmasti vielä tulevaisuudessa.
Kirjailija Anneli Kannon tuotannosta opiskelijat olivat kääntäneet teokset Perttu Virtanen ja varkaus sekä Perttu Virtanen ja kauhea kateus.
Suomenkielistä kaunokirjallisuutta on FILIn käännöstietokannan mukaan käännetty kiinaksi viime aikoina 2–17 nimikkeen vuosivauhdilla – listauksessa korostuvat erityisesti lastenkirjat ja lastenkirjasarjat. Uusille aktiivisille ja ammattitaitoisille kääntäjille olisi alalla varmasti kysyntää. Toivomme, että lyhyt vierailumme innostaa BFSU:n opiskelijoita harkitsemaan kirjallisuuden kääntäjän ammattia ja tutustumaan rohkeasti suomalaiseen kirjallisuuteen.
Eturivissä lehtori Taija Hämäläinen, kirjailijat Roope Lipasti, Anneli Kanto ja Emmi Itäranta, Kirjailijaliiton toiminnanjohtaja Suvi Oinonen sekä suomenkielen opettaja Li Ying. Taustalla neljännen vuosikurssin suomen kielen opiskelijat.
Kirjailijaliiton 120-vuotisjuhlavuoden puitteissa järjestetty kirjailijavierailujen sarja jatkuu vielä marraskuussa viidennellä vierailulla. Tuolloin suuntana on Tukholman yliopisto ja Suomen Tukholman-instituutti. Vierailulle osallistuvat kirjailijat Markku Karpio, Sanna Karlström ja Christin Rönnbacka.
Anna Chydenius
projektikoordinaattori
