Kirjailijavierailulla Petroskoin valtionyliopistossa

petroskoi8

best binary option broker in singapore Ulkomaisiin yliopistoihin suuntautuva Suomen Kirjailijaliiton juhlavuoden hanke jatkui maaliskuun lopussa vierailulla Petroskoin valtionyliopistoon. Matkalle lähtivät kirjailijat Olli Jalonen, J.S. Meresmaa ja Helena Sinervo. Kahden päivän mittaisella vierailulla tavattiin suomen kielen pääaineopiskelijoita ja heräteltiin opiskelijoiden kiinnostusta suomenkieliseen kirjallisuuteen ja kääntäjän ammattiin.

 

Karjalan tasavallan pääkaupunki Petroskoi sijaitsee reilut 400 kilometriä Pietarista koilliseen. Allegro vie Helsingistä Pietariin kolmessa ja puolessa tunnissa, ja junamatka Pietarista Petroskoihin kestää viisi ja puoli tuntia. Junat ovat hyväkuntoisia ja kilometrit lipuvat ohitse vaivatta: kiertävät junaemännät kauppaavat teetä, kahvia ja matkamuistoja, raiteet kolisevat allamme. Perillä Petroskoissa takatalvi on iskenyt kaupunkiin, Ääniseltä puhaltava tuuli on kylmä, mutta vastaanotto sitäkin lämpimämpi.

petroskoi3

Vierailumme alkaa tilaisuudella Petroskoin valtionyliopiston päärakennuksessa. Yliopisto on perustettu vuonna 1940, ja nykyisin yliopistossa opiskelee 15 000 opiskelijaa useassa toimipisteessä ympäri kaupunkia. Suomen kielen opiskelijoita on yliopistossa noin 120, joista pääaineopiskelijoita 80.

petroskoi1

Takana Kirjailijaliiton toiminnanjohtaja Suvi Oinonen sekä kirjailija Olli Jalonen. Edessä kirjailijat Helena Sinervo ja J.S. Meresmaa sekä suomen kielen lehtori Maria Kazakova.

 

Aamupäivän tilaisuudessa on paikalla 65 suomen kielen pääaineopiskelijaa toisen vuosikurssin opiskelijoista viidenteen vuosikurssiin. Tilaisuus alkaa opiskelijoiden tekemillä pienillä esittelyillä vierailevista kirjailijoista, binära alternativ handel eu Olli Jalosesta, binary options J.S. Meresmaasta ja opzioni binarie Helena Sinervosta, sekä heidän tuotannostaan. Esittelyjen jälkeen opiskelijat esittävät kirjailijoille etukäteen valmistelemiaan kysymyksiä: Miksi kirjoitat? Kuka tai mikä inspiroi teitä kirjoittamaan? Miltä tuntuu, kun omaa tekstiä dramatisoidaan? Keiden kirjailijoiden tuotanto on vaikuttanut teihin eniten? Miten runouden ja proosan kirjoittaminen eroavat toisistaan? Mistä suomen kielen sanoista pidätte eniten? Miten teoksenne ovat syntyneet? Kysymyksiä satelee kasapäin – opiskelijat ovat rohkeita ja innokkaita. Suomen kielen ja kulttuurin vieraileva lehtori iq option registration fee Varpu Pöntynen kertoo, että kyseessä on toinen suomalaisten kirjailijoiden vierailu yliopistolla kymmeneen vuoteen – vieraat ovat harvinaisia ja odotettuja.

petroskoi2

Iltapäivällä paneudutaan tarkemmin kääntämiseen kolmannen, neljännen ja viidennen vuosikurssin opiskelijoiden kanssa. Kirjailijoiden vierailua on valmisteltu yliopistolla etukäteen kääntämällä katkelmia Jalosen, Meresmaan ja Sinervon teoksista. Suomen kielen lehtorit Maria Kazakova ja Anna Saikkonen kertovat, että tekstejä on käännetty tähän mennessä yhteensä lähes 100 sivua. Työskentelytapoina ovat olleet sekä keskusteleminen että itsenäinen työskentely: käännettäviin teksteihin on tutustuttu ensin yhdessä, minkä jälkeen kukin opiskelija on saanut käännettäväkseen oman katkelman. Käännöksiä on tämän jälkeen käyty vielä läpi yhdessä keskustellen ja kappaleista on hiottu oppitunneilla yhtenäisiä kokonaisuuksia.

petroskoi4

Käännöstyöpajassa on paikalla 26 opiskelijaa. Opiskelijat ovat jälleen valmistelleet kirjailijoille kysymyksiä etukäteen ja esittävät niitä rohkeasti. Kysymykset liikkuvat tarkoista yksityiskohdista laajempiin aiheisiin: Mitä romaanin nimi merkitsee ja symboloi, miten nimi kääntyisi englanniksi? Millä tavalla rauman murre tulisi kääntää ja mikä on sen merkitys teoksessa? Keitä ovat teoksen oletetut lukijat? Mitä ”kämättää” tarkoittaa? Mikä on faktan ja fiktion välinen suhde teoksessa? Onko tärkeämpää kääntää sanatarkasti vai sisällyttää käännökseen alkuperäisen lauseen ajatus? Millainen on mielestänne hyvä käännös? Mikä on tarinassa esiintyvän lohikäärmeen sukupuoli? Maria Kazakova kertoo, että käännöstyö tulee jatkumaan yliopistolla vielä vierailun jälkeenkin niin, että jokaiselta kirjailijalta saadaan käännetyksi kokonainen novelli tai romaanin ensimmäinen luku. Opiskelijoiden tekemät käännökset julkaistaan aikanaan yliopiston e-kirjastossa sekä Suomalais-ugrilaiset kansat -sivustolla.

petroskoi5

Seuraavana päivänä keskustelua jatketaan Karjalan tasavallan kansalliskirjastossa. Vuonna 1959 rakennettu kirjastorakennus sijaitsee kaupungin historiallisessa osassa Äänisen rannalla, hiljattain remontoidut tilat ovat funktionaaliset ja kauniit.

petroskoi6

Kirjaston salissa järjestettävä ”Suomen nykykirjallisuuden ilta” kerää hyvin kuulijoita, ohjelma rakentuu yleisön esittämille kysymyksille, keskustelu pulppuaa, ja lopulta kaksi tuntia osoittautuu liian lyhyeksi ajaksi, kysymyksiä on enemmän kuin ehditään käsittelemään. Tilaisuuden kielinä ovat venäjä ja suomi, keskustelua kääntää kirjailija Jaana Zemoitelite. Myös opiskelijat pääsevät illassa ääneen ja lukevat yleisölle katkelmia työstämistään käännöksistä. FILIn käännöstietokannan mukaan suomenkielistä kaunokirjallisuutta on käännetty viime vuosina venäjäksi varsin vähän, reilun kymmenen teoksen vuosivauhdilla. Toiveena onkin, että nyt tavatut opiskelijat innostuisivatkin hankkeen myötä tutustumaan tarkemmin suomenkieliseen nykykirjallisuuteen ja kirjallisuuden kääntäjän ammattiin.

petroskoi7

Kirjailijaliiton hanke jatkuu toukokuussa, jolloin vierailulle suunnataan Itävaltaan Wienin yliopistoon. Tuolloin suomen kielen opiskelijoiden kanssa suomenkieliseen kirjallisuuteen ja kirjallisuuden kääntämiseen paneutuvat kirjailijat Olli Heikkonen, Helmi Kekkonen ja Joni Pyysalo.

 

Anna Chydenius
projektikoordinaattori